fbpx

Avainsana raiskaus

Onko Oulu yksittäistapaus?

Surullinen tyttö.
Kuvituskuva.

Oulun poliisi kertoi tänään aloittaneensa neljän uuden seksuaalirikosepäilyn tutkinnan. Uhrit ovat tuttuun tapaan alle 15-vuotiaita tyttöjä. Rikosnimikkeenä ovat raiskaus, lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ja törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. Epäiltyinä ovat jälleen ulkomaalaistaustaiset henkilöt, joista kahden ilmoitetaan olevan alle 18-vuotiaita.

Julkisuudessa on liikkunut vahva epäilys siitä, että yksi uhrina ollut 14-vuotias tyttö olisi päättänyt päivänsä oman käden kautta. Poliisi on aiemmin kiistänyt huhun paikkaansa pitävyyden. Tänään se on kuitenkin vahvistanut, että yksi alle 15-vuotias uhri on menehtynyt esitutkinnan aikana, eikä tapaukseen epäillä liittyvän rikosta.  Varmuutta asiaan emme välttämättä saa koskaan, mutta kaikki viittaa kovasti siihen, että uhria kohdannut häpeä ja nöyryytys on muodostunut ylitsepääsemättömän raskaaksi. Surullista, todella surullista.

Oulun tapauksissa eräs merkillinen piirre on se, että alun perin Oulun poliisi yritti salata teot. Teot tulivat julkisuuteen vasta, kun Oululainen kaupunginvaltuutettu Junes Lokka (asyl) nosti asian esiin ja poliisia kohdannut julkinen paine pakotti heidät tiedottamaan rikosepäilyistä. Oulun poliisin toiminta asian osalta on ollut merkillistä, mutta ei toki poikkeuksellista. Heihin yhteydessä olleet tahot ovat viestineet, että uhrien kohtalon sijaan he ovat olleet enemmän huolissaan tekoihin syyllistyneiden turvallisuudesta.

Mutta uskooko joku, että tällaista tapahtuu vain Oulussa..? Minulla on vahva tunne siitä, että kyseessä on huomattavasti laajempi ilmiö, joka ei rajoitu ainoastaan Oulun seudulle. Uskon, että on vain ajan kysymys, että milloin kupla puhkeaa Oulun lisäksi myös muilla paikkakunnilla. Yleisestihän on tiedossa, että poliisi muutti tiedotuslinjaansa vuoden 2015 maahanmuuttokriisin jälkeen. Esimerkiksi Itä-Uudenmaan poliisin päivittäistiedotteissa kerrotaan lähinnä vain rattijuopoista, vaikka käräjäoikeuksien asialuetteloista ja nimilistoista muodostuukin ihan toisenlainen kuva alueen rikostilanteesta.

Lopuksi vielä muistuttaisin, että vaikka kritisoinkin kirjoituksessani voimakkaasti poliisin toimintaa, niin kritiikkini ei kohdistu siihen aivan liian vähäisillä resursseilla työskentelevään kenttäpoliisiin, vaan ongelma on poliittinen. Ne poliisit, joita näette tuolla työn touhussa, tekevät arvokasta työtä. Ongelmat ovat poliisijohdossa ja linkittyvät sitä kautta sisäministeriön ohjeistuksiin.

Eduskuntavaaliehdokas Kevin Servin
Uudenmaan vaalipiiri

Jotain rajaa rikoksiin

Kaksi neljästä tuomiolla olevasta Afgaanimiehestä.
Afgaaneja tuomiolla Seinäjoen käräjäoikeudessa.

Viime aikoina on taas saanut lukea jos jonkinlaisista henkeen ja terveyteen kohdistuvista rikoksista. Yhteistä näille kaikille on se, että rikoksiin sisältyy sellaisia piirteitä, jotka ovat kotoisin vieraista kulttuureista.

Ensimmäisenä esimerkkinä mainittakoon vaikkapa 19-vuotiaan joukkoraiskaus Seinäjoella. Joukkoraiskaukset olivat erittäin harvinaisia ennen viimeisintä maahanmuuttokriisiä. Toiseksi esimerkiksi nostan porilaisen seurakuntavaaliehdokkaan tekemän murhan, jossa hän irroitti tai ainakin yritti irroittaa uhrin pään teloitustyylisesti. Pään irroittaminen kuuluu vahvasti erään tietyn vierasperäisen uskonnon harjoittajien rituaaleihin. Kolmanneksi esimerkiksi nostan Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa kahden ihmisen toimesta tapahtuneen potilaaseen kohdistuneen raiskauksen. Tekijöiden etnistä taustaa ei ole kerrottu julkisuuteen, mutta teon poikkeuksellisuudesta voimme hyvin päätellä sen kuuluvan vieraaseen kulttuuriin. Näitä riittää, yhteiskuntamme on selkeästi muuttunut turvattomampaan suuntaan.

Mitä sitten pitäisi tehdä näiden tämän kaltaisten tapausten ehkäisemiseksi? Itse olen vahvasti sitä mieltä, että rikoksiin syyllistyneiden turvapaikanhakijoiden turvapaikkaprosessi pitäisi pysäyttää välittömästi ja heidät tulisi välittömästi palauttaa kotimaihinsa sikäli kun se on mahdollista. Jo turvapaikan saaneiden kohdalla voitaisiin arvioida rikoksen vakavuutta. Ylinopeussakkoja ei yleisesti pidetä vakavina, mutta henkeä ja terveyttä uhkaavista rikoksista, kuten raiskauksista, pahoinpitelyistä, tapoista ja murhista pitäisi seurata turvapaikan peruuttaminen ja vankeustuomiota seuraava välitön karkottaminen.

Muistutan vielä,että GCM-sopimuksen hyväksyminen vaikeuttaa merkittävästi meidän mahdollisuuksiamme kamppailla vieraista kulttuureista peräisin olevia yhä raaistuvia rikoksia vastaan.