fbpx

Archives helmikuu 2019

Oy Rata Ab

Raiteet.
Kuvituskuva.

Yksi tällä hetkellä mieltäni askarruttava hanke on uuden ratayhtiön perustaminen. Asia arveluttaa minua monestakin syystä, eikä vähiten siksi, että tahtipuikoissa heiluu liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner pääministeri Juha Sipilän tukemana. Hanketta perustellaan sillä, että kestävän kehityksen vaatimukset sekä ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttävät liikkumisen ja logistiikan kokonaisvaltaista muutosta. Tarkoituksena on avata junaliikenne kilpailulle.

Perustettava osakeyhtiö muodostaa konsernin perustamalla seuraavat tytäryhtiöt:

  • Hankeyhtiö Suomi-rata
  • Hankeyhtiö Turun tunnin juna
  • Kalustoyhtiö
  • Kiinteistöyhtiö
  • Rail Baltica -yhtiö

Hankeyhtiöt Suomi-rata ja Turun tunnin juna ovat ratahankkeita edistäviä yhtiöitä, joihin on tarkoitus saada mukaan ratahankkeista hyötyviä kuntia ja yrityksiä. Kuntien osalta hieman ihmettelen, että mistä ne meinaavat leikata varat ratayhtiösijoituksiin, kun yhä useampi kunta taistelee velkaantumista vastaan, eikä budjettimäärärahoilla meinata saada edes peruspalveluita pyörimään, kuten nyt viimeaikoina olemme saaneet huomata vanhustenhoidon osalta.

Kalustoyhtiöön siirretään kaikki VR-yhtymän taajamaliikenteessä käytettävät sm2– ja Sm4-junat. Kalustoyhtiö hankkii kilpailutettavaa junaliikennettä varten uutta henkilöliikennekalustoa, sillä junaliikenteessä kilpailevien yksityisten yritysten on ilmeisesti tarkoitus käyttää sekä valtion nykyisin omistamaa junakalustoa, että valtion varoilla hankittavaa uutta kalustoa.

Kiinteistöyhtiön tarkoitus on varmistaa kilpailuneutraali ja tasapuolinen pääsy asemille, terminaaleihin, varikko- ja huoltotiloihin, sekä muihin palveluihin. Käytännössä siis nykyinen rakennuskanta siirrettäisiin yksityisten yritysten käytettäväksi.

Rail Baltica taas on Baltian maiden, Puolan ja Suomen yhteinen liikennehanke, jossa rakennetaan Euroopan unionin tuella uusi noin 1 000 kilometrin pituinen ratayhteys Tallinnasta Baltian maiden läpi Puolan Varsovaan. Yhteisyrityksen osakkuudelle asetetaan ehdoksi, että RB Rail AS -yhteisyritys vastaa kaikista koko hanketta koskevista asioista ja mm. EU-rahoitus kulkee sen kautta.

Yrityksenä tämä työnimellä Oy Rata Ab tunnettu hanke on mielestäni hieman kummallinen. Jos yritys käytännössä tarjoaa junaliikennettä pyörittäville yksityisille yrityksille rataverkoston, junakaluston, huoltorakennukset ja huoltoinfran, eli lähinnä kaiken yritysriskin sisältävän osuuden, niin mikä jää sitten näiden junaliikennettä hoitavien yritysten tehtäväksi..? Tehdä bisnestä veronmaksajien kustantamilla välineillä..? Saadaanko näistä käypä vuokra..?

Huomionarvoista on sekin, miten paljon tähän yritykseen siirretään veronmaksajien omaisuutta. Mitä tapahtuu sitten, jos yritys päätetään siirtää Vake Oy:n alaisuuteen ja pääministerin sanoin taseet laitetaan töihin, eli yritys myydään..? Voiko käydä niin, että yhtäkkiä meidän veronmaksajien rataomaisuus myydäänkin ulkomaalaiselle veroparatiisiyhtiölle, joka alkaa Carunan tapaan rahastamaan  meitä ratojen ja kaluston käytöstä..? Mielestäni tässä on selkeä riski. Kun kansallisomaisuuttamme myydään, on sijoittajien fokus nimenomaisesti tämänkaltaisissa yhtiöissä, joilla on jonkinlainen monopoliasema, joka suojaa niitä kilpailulta.

Ratahankkeiden edistäminen on tärkeää, mutta edistääkö tämä hanke niitä? Uskon, ettei kuntien ja yksityisten yritysten hankkeeseen sijoitettavat summat ole niin merkittäviä, että ne tosiasiassa edistäisivät juurikaan hankkeiden etenemistä. Päävastuu ratahankkeiden rahoittamisesta säilyisi todennäköisesti edelleen valtiolla.

Vielä lopuksi totean ikävänä faktana, että hallitus siirsi tälle yhtiölle 37 miljoonaa euroa huoltovarmuusrahastosta ja 73 miljoonaa euroa valtion asuntorahastosta. Jälkimmäisellä summalla olisi voitu edistää tuhansien kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamista. Siirrot naamioitiin ylimääräisiksi tuloutuksiksi.

Kansanedustajaehdokas Kevin Servin, Uudenmaan vaalipiiri

Naisen euro on samanarvoinen

Työskentelen kuljetusalalla, jossa naiset tienaavat täsmälleen saman kuin miehet.

Tutustuessani eri ehdokkaiden vaalikonevastauksiin törmään usein sitkeässä elävään väitteeseen, että naisen euro olisi vain 84% miehen eurosta. Omasta mielestäni näin ei ole.

Työskentelen itse kuljetusalalla, joka mielletään duunarialaksi. Jokainen nainen, jonka alalta tunnen, tienaa täsmälleen sen saman kuin miehetkin. Omaan laajan kokemuksen myös muilta duunarivaltaisilta aloilta, kuten rakennusalalta ja kyllä niissäkin palkkaus on näyttänyt olevan tasa-arvoista.

Missä ne erot sitten näkyvät, jos eivät duunarialoilla..? Erot näkyvät lähinnä akateemisen koulutuksen saaneissa johtotason työntekijöissä, joiden palkkaus muodostuu pitkälti muista asioista kuin työehtosopimuksen määrittelemistä minimisummista. Näillä aloilla mm. aikaisemmalla työkokemuksella ja työhön sidonnaisuudella voi olla suurikin palkkaeroa kasvattava merkitys.

Fysiologisista syistä synnyttäminen ja sen vaatimat poissaolot jäävät aina naisen kontolle. Tänä päivänä perheillä on melko laaja oikeus päättää vanhempainvapaiden ja hoitovapaiden muodostumisesta, mutta on edelleen hyvin tavallista, että näitä vapaita hyödyntävät naiset. Näin ollen laskettaessa työkokemusta vuosissa muodostuu ero usein miehen eduksi työntekijöiden ollessa samanikäisiä.

Työhön sidonnaisuudessa miehet ovat usein valmiimpia käyttämään enemmän vapaa-aikaansa istuakseen puuduttavissa palavereissa kelmusämpylöitä mutustelemassa. Naiset taas usein haluavat viettää vapaa-aikansa perheen parissa tai heitä kutsuvat kotityöt, mutta valmius ylitöihin ei niin usein ole ensimmäisellä sijalla prioriteeteissä. Työnantaja kuitenkin usein huomioi palkkauksessa ne henkilöt, jotka ovat valmiimpia joustamaan ylitöiden osalta.

Olen sitä mieltä, että kyseessä ei ole naisen ja miehen ero palkkauksessa, vaan ero henkilöiden henkilökohtaisissa eroavaisuuksissa, jotka esimerkiksi edellä mainitsemistani syistä heijastuvat tilastoihin siten, että niistä on nähtävissä eroavaisuuksia myös sukupuolten välillä. Kyseessä on siis tilastoharha, jota tietyt tahot ovat alkaneet rummuttamaan absoluuttisena totuutena.

Kevin Servin, eduskuntavaaliehdokas 2019, Uudenmaan vaalipiiri