Kategoria Yleinen

Vaalitelttailut on käyty läpi ja huomenna 2. huhtikuuta on varsinainen äänestyspäivä. Ajattelin vielä kampanjani päätteeksi hieman kehuskella itseäni, se kun kuuluu olennaisesti vaaleihin. Muistutan, että äänestät sitten minua tai jotain muuta perussuomalaista, niin kaikki äänet satavat siihen yhteiseen laariin, jolla me tällä hetkellä hyvinkin todennäköisesti nousemme pääministeripuolueen asemaan. Toisekseen haluan muistuttaa myös siitä, että emme ole raveissa, eli sinun ei tarvitse äänestää varmaa voittajaa. Meillä on todella hyvä ehdokaslista, joten arvoihisi sopiva ehdokas löytyy varmasti.

Yhtenä tärkeimpänä asiana pidän paikallisuuttani. Meillä ei Porvoossa ole tällä hetkellä yhtään kansanedustajaa ja oman näkemykseni mukaan me sellainen tarvittaisiin. Sellainen meillä joskus olikin, ex-porvoolainen Pirkko Ruohonen-Lerner istui aikoinaan eduskunnassa kolmekin kautta. Meidän  kaikki kansanedustajamme ajavat toki asioita valtakunnallisesti koko Suomi huomioiden, mutta miten paljon he tietävät juuri Itä-Uudenmaan alueen tarpeista..? Minä toimin Porvoon kaupunginhallituksessa ja myös Itä-Uudenmaan aluehallituksessa, joten tunnen alueelliset tarpeet melko hyvin. Rahtarina myös alueen tiestöön liittyvät ongelmat ovat hyvin tiedossani.

Olen hyvin rauhallinen ja yhteistyökykyinen puurtaja ja kykenen hyvään yhteistyöhön myös muiden puolueiden edustajien kanssa. Minulla on hyvät perustiedot monistakin asioista ja kyky löytää tarvittaessa nopeastikin lisää tietoa. Kuten olette ehkä huomanneetkin, tuon asioita säännöllisesti esiin sosiaalisen median kanavissani, eli en katoa mahdollisen valintani jälkeen piiloon.

Tärkeimpänä pidän kuitenkin omaa arvomaailmaani, joka perustana on koti, uskonto ja isänmaa. En koe itseäni uskovaiseksi, mutta arvostan kristillisiä arvoja ja pidän kymmentä käskyä erittäin hyvänä perusohjeena elämään. Isänmaallinen olen ollut aina ja tulen varmasti olemaan jatkossakin. Tämän maan itsenäisyyden eteen on uhrattu paljon ja sitä meidän tulee arvostaa. Perhe on monille suomalaisille se elämän tärkein asia ja se on myös meidän kansakuntamme jatkuvuuden tae. Perheille tarvitaan turvallinen elinympäristö.

Ajatteluni on hyvin talouspainotteista. Tässä maassa kaikkien tulee pärjätä. Ensisijaisesti pyrin ajamaan tavallisen duunarin ja tavallisen yrittäjän arjessa pärjäämistä, koska heidän kauttaan tulee se merkittävin verokertymä, jolla hyvinvointia luodaan. Tiedostan kuitenkin, että meillä on yhteiskunnassamme myös rikkaampia ja köyhempiä ihmisiä.

Rikkailta yleisesti otetaan enemmän, mutta on muistettava, että vauraus syntyy yleensä kovan työn seurauksena ja sellaisesta on jäätävä jotain bonusta myös itselle. Toisaalta sitten taas hyvinvointiyhteiskunnassa myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevien toimeentulosta on kyettävä huolehtimaan. Mielestäni on tehtävä kovaa talouspolitiikkaa kyetäksemme rahoittamaan sen pehmeämmän puolen. Kehitysavut, maahanmuutot, EU-tukipaketit ja muut turhat hömppähankkeet on unohdettava ja priorisoitava fokus tavallisen suomalaisen ihmisen arjessa pärjäämiseen.

Mutta se tärkein vielä. Meistä ei tule pääministeripuoluetta, mikäli me emme saa riittävästi ääniä. Siksi on tärkeää, että ihan jokainen kannattajamme käy sen äänensä antamassa. Vaalihuoneistot ovat auki 2. huhtikuuta kello 20 saakka. Käy äänestämässä ja ota kaverisikin mukaan!

Tältä sivustolta löydät kannanottojani ajankohtaisiin asioihin ja lisää löydät niitä Facebook-sivultani Kevin Servin PS- paluu perusasioihin.

Terveisin Kevin Servin, perussuomalaiset, Uudenmaan vaalipiiri, numerolla 345.

Eilisessä kaupunginvaltuuston kokouksessa osa valtuutetuistamme ihmetteli, että miten minä olen maanantaisessa kaupunginhallituksessa (27.3.2023) päätynyt yksimieliseen päätökseen 10 000 000 euron kokoisen vihreän siirtymän rahaston perustamisesta. Kysyin, että mistä moinen väärinkäsitys on syntynyt ja tiesivät kertoa, ettei Uusimaan paperilehdessä oltu mainittu sanallakaan siitä, ettei päätös ollut yksimielinen. Kirjoitankin tämän blogitekstin oikaistakseni monille ihmisille syntynyttä väärinkäsitystä. Tämä siitä syystä, että paperilehden lukijat harvemmin lukevat lehden nettiversioita.

Minä esitin kyseisen ilmastorahaston perustamatta jättämistä ja esitin kyseisen 10 000 000 euron käyttämistä kaupungin lainakannan lyhentämiseen. Koska olen tällä hetkellä ainoa perussuomalainen kaupunginhallituksessa, enkä saanut kannatusta esitykselleni muilta puolueilta, niin se raukesi. Muilla puolueilla on yleensä aina kaupungin lompakko levällään, jos rahaa ollaan laittamassa maahanmuuttoon tai ilmastotoimiin. Silloin ei koskaan olla köyhiä eikä kipeitä. Jätin asiasta myös seuraavan sisältöisen pöytäkirjamerkinnän:

”Katson, että ilmastorahasto on epäsuoraa yritystukea, josta eivät hyödy kaikki yritykset. Katson myös, että 10 miljoonan ilmastorahaston suuruus on pahasti ylimitoitettu tilanteessa, jossa hyvinvointialueuudistus mahdollisesti tulee heikentämään kaupungin tulevaa taloustilannetta.”

Ensinnäkin muistuttaisin, että 10 000 000 euroa on todella suuri raha. Sillä rakentaa kepeästi vaikkapa uuden koulun. Kaupunkimme väestömäärään suhteutettuna se on suuruudeltaan täysin ylimitoitettu. Se on 195 euroa jokaista porvoolaista asukasta kohti, jos mukaan lasketaan kaikki vauvasta vaariin. Jos mukaan lasketaan ainoastaan työikäisten 15-64 vuotiaiden ryhmä, niin se tekee 317€ jokaista työikäistä henkilöä kohti.

Jos lähettäisimme kaupungin työntekijöitä keräämään tämä raha ihmisiltä vapaaehtoisena lahjoituksena, tuskin saisimme kasaan euron senttiäkään. Minä en usko, että yksikään vaikkapa nelihenkinen perhe olisi valmis laittamaan 780 euroa kiinni moiseen rahastoon.

Toin pöytäkirjamerkinnässäni esille myös tällaisen rahaston ongelman yhdenvertaisuuden osalta. Tällainen rahasto tukee ainoastaan isoja vihreän siirtymän yrityksiä, eikä suurin osa PK-yrityksistä hyödy rahastosta millään tasolla. On täysin selvää, ettei esimerkiksi parturikampaamoilla, ravintoloilla, autokorjaamoilla, vaatekaupoilla tai suurimmalla osalla muistakaan yrityksistä ole mitään perustetta saada rahastosta minkäänlaista apua toimintansa pyörittämiseen. Epäilenkin, että jossain kulisseissa pyöritellään nyt jotain isompaa yrityshaketta, joka tarvitsee toimintansa tukemiseen euromääräisesti hintavia toimia.

Tässä yhteydessä haluan myös hieman suitsia päätöksentekomallia. Rahasto hyväksyttiin kaupunginhallituksessa ilman, että rahastolle oli vielä luotu edes sääntöjä. Tämä ei mielestäni ole oikea tapa toimia. Omasta mielestäni rahastojen tarkat säännöt tulisi luoda ja hyväksyä ennen kuin varsinaista päätöstä itse perustamisesta tehdään. On oltava etukäteen tarkasti määritelty se, kuka rahastoa hallinnoi ja millä ehdoin sen varoja käytetään. Varmaa on ainoastaan se, että rahastoa ei hallinnoi demokraattisesti valittu kaupunginvaltuusto. Tällä hetkellä ainoa varma tieto on se, että kyseessä ei ole yritystuki. Kun esittelyssä kuitenkin puhutaan koko ajan vihreän siirtymän tukemisen tärkeydestä vihreän siirtymän yrityksien kannalta, niin kyllä minulle ainakin välittyi kuva siitä, että kyseessä on epäsuora yritystuki.

Asia tulee vielä kaupunginvaltuuston käsittelyyn ja myös siellä me perussuomalaiset tulemme tekemään vastaesityksen. Meillä on viisi valtuutettua, joten saamme asian myös äänestykseen. Vaikka puolueiden linjat ovat selviä, niin toivon, että muista puolueista tulee riittävästi hajaääniä rahaston kaatamiseksi, sillä niissäkin usein on yksittäisiä ehdokkaita, jotka ajattelevat asioita maalaisjärkisesti.

Tällä hetkellä Porvoon lainakanta on hyvällä mallilla, eikä sen lyhentämiseen ole välttämättä akuuttia tarvetta. Porvoolla on kuitenkin suunnitteilla isoja investointeja. Kokonniemen urheilukeskus, Gammelbackan alueelle uusi koulu, toriuudistus, Läntisen Mannerheiminväylän muutostyöt ynnä muut sellaiset. Käyttötalousmenoihin, kuten koulukirjahankintoihin tätä rahaa ei ikävä kyllä ole mahdollista osoittaa.

Ennen eduskuntavaaleja puolueet kokoontuvat Lundinaukiolle lauantaina 1.4 ja myös me perussuomalaiset olemme siellä kello 11:00-14:00 tarjoilemassa kahvia, makkaraa ja mitä muuta nyt keksimmekään. Toivon, että te äänestäjät tulette myös sinne torille keskustelmaan tästä asiasta, eduskuntavaaleista ja kaikista muistakin tärkeistä asioista.

Muistutan vielä, että meidän perussuomalaisten mielestä maalaisjärjen tulee olla mukana kaikessa päätöksenteossa niin kunnissa, hyvinvointialueilla kuin eduskunnassakin. Vielä lopuksi haluaisin kysyä, että haluaisitko sinä antaa 200 euroa vihreän siirtymän rahastolle?

Terveisin Kevin Servin, perussuomalaiset, ehdolla eduskuntaan numerolla 345.

Liikun paljon puolueteltoillamme ympäri Uuttamaata myös vaalien välissä ja kuulen paljon erilaisia elämäntarinoita. Niin hyviä kuin huonoja. Viimeisen muutaman vuoden aikana olen laittanut merkille, että yhä enemmän teltoillemme saapuu eläkeläisiä, jotka kertovat, etteivät tule toimeen eläkkeellään.

Heikommin toimeentulevia eläkeläisiä eivät auta veronalennukset, koska tulot ovat niin pienet, etteivät he joko maksa veroa lainkaan tai sitten puhutaan korkeintaan muutamasta prosentista. Samasta syystä he eivät voi hyödyntää kotitalousvähennystä.

Myös vihreä siirtymä kurittaa eläkeläisiä erityisesti omakotitaloissa asuvien kohdalla. Sähkö maksaa, eikä tukea heru. Öljylämmitystä ei ole mahdollista vaihtaa vihreämpään ja mahdollisesti edullisempaan lämmitysmuotoon, sillä pankki ei myönnä lainaa. Ei, vaikka valtio takaisi, sillä tulotaso ei ole riittävä lainan takaisinmaksuun. EU:ssa juuri päätetty rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tuottaa paljon huolta. Toki se tuottaa huolta myös monille työelämässäkin mukana oleville.

Kauempana keskustasta asuville eläkeläisille liikkuminen on ongelma. Julkisilla ei useinkaan pystytä kulkemaan, koska bussit kulkevat huonosti tai eivät kulje lainkaan. On pakko omistaa auto. Polttoaine on vihreän siirtymän johdosta kallista ja autot usein vanhoja.  Romutuspalkkiota ei voida hyödyntää vanhan auton vaihtamisessa uudempaan, koska se maksetaan vain silloin, kun ostetaan täysin uusi auto. Pienituloisella eläkeläisellä ei ole mahdollisuutta ostaa täysin uutta autoa, koska rahat eivät riitä, eikä rahoitus menisi läpi.

Moni pienituloinen eläkeläinen on eläkkeelle päästyään joutunut lopettamaan kaiken ylimääräisiä menoja aiheuttavan toiminnan. On lopetettu vaatteiden ostot, lehtien tilaukset, jäsenmaksut, parturissa käynnit, huvitukset, ravintoloissa käymiset, lomamatkat ja käytännössä kaikki muu sellainen, joka vähänkin aiheuttaa kustannuksia.

Kun lämmitysöljy, sähkö, polttoaineet , kiinteistövero, korot ja ruoka kallistuvat, niin monellekaan ei jää enää muuta vaihtoehtoa kuin yrittää tinkiä ruuasta ja lääkkeistä.

Toki on olemassa myös hyvin toimeentulevia eläkeläisiä. Huomio olisi kuitenkin kiinnitettävä näihin köyhempiin eläkeläisiin ja heidän pärjäämiseensä. Lipposen hallituksen toimeenpanema taitettu indeksi on vuosien varrella heikentänyt eläkeläisten ostovoimaa ja vihreän siirtymän aiheuttamat hinnannousut lähes kaikissa tuoteryhmissä vähentävät sitä entisestään. 

Kun hiilineutraalisuuslaskelmiin lasketaan runsaiden metsiemme lisäksi mukaan maassamme sijaitsevat 4 miljoonaa hehtaaria ojittamattomia soita, niin Suomi on jo nyt hiilinielu. Tätä tukee myös Nasan äskettäin julkaisema satelliittitutkimus. Vihreän siirtymän tavoitteen siirtämisestä muun Euroopan kanssa samalle tasolle vuoteen 2050 hyötyisi hintatason laskemisen kautta koko yhteiskunta, myös pienituloiset eläkeläiset.

Eduskuntavaaliehdokas Kevin Servin, perussuomalaiset, Uudenmaan vaalipiiri numerolla 345.

Ammattikuljettajana saan paljon palautetta polttoaineen hinnasta. Moni varmasti muistaa vielä vuoden takaisen ajan, jolloin bensan keskihinta pyöri siinä 1,5 euron korvilla. Sittemmin se nousi lähes 2,5 euron keskihintaan. Nykyinen hallitus alensi sekoitevelvoitetta 13,5 prosenttiin, mutta keskihinta jäi edelleen sinne kahden euron luokkaan. Valitettavasti alennus oli väliaikainen ja sekoitevelvoitteen on tarkoitus nousta vuoden 2024 alussa. Se on estettävä, sillä se nostaisi pumppuhintaa jopa 50 sentillä.

Polttoaineen hintaan vaikuttaa merkittävästi kaksi asiaa, polttoaineveron suuruus ja sekoitevelvoitteen määrä. Polttoaineveron suhteen on huomioitava, että se tuotti vuonna 2021 lähes 3000 miljoonaa euroa valtion kassaan. Tänä päivänä vielä huomattavasti enemmän. Asiasta ongelmallisen tekee se, että tämä raha pitäisi löytää jostain muualta. Tästä syystä en usko, että kovin suuria polttoaineveron alennuksia on mahdollista toteuttaa.

Sen sijaan sekoitevelvoite on täysin ylimääräinen iso kustannustekijä autoilijoille. Se nostaa polttoaineen hintaa reippaasti, sillä biopolttoaineen valmistaminen on huomattavasti kalliimpaa kuin fossiilisten polttoaineiden jalostaminen. Mikäli sekoitevelvoitetta lasketaan, laskee polttoaineen hinta. Huomionarvoista on kuitenkin se, että samalla valtion verotulot lisääntyvät, sillä biopolttoaineiden verotus on kevyempää. Sekoitevelvoitteen laskemisesta hyötyy siis sekä kuluttaja, että valtio ja siksi sekoitevelvoite pitäisi mielestäni poistaa kokonaan.

Dieselin hintakehitys on myös ollut nouseva ja tänä päivänä se maksaa enemmän kuin bensa. Tästä syystä minulta on usein kysytty, että eikö dieselin käyttövoimaveroa voitaisi poistaa, kun ei siitä verosta näytä olevan mitään hyötyä. Dieselin käyttövoimavero kuitenkin ohjautuu polttoaineen hintaan ja dieselin litrahinta olisi noin 17 senttiä kalliimpi ilman veroa. Tämä ei tuota ongelmaa noin 20 tuhatta kilometriä vuodessa ajavalle yksityisautoilijalle, mutta olisi musertava ongelma ammattiliikenteelle. Tämä ammattiliikenteelle koituva ongelma voitaisiin kuitenkin kuitata ottamalla käyttöön ammattidiesel.

Ammattidieselissä kyse on siitä, että maksettua polttoaineveroa palautettaisiin jälkikäteen yrityksille, jotka harjoittavat kuljetustoimintaa. Monet kuljetusyritykset tuskailevat jo nykyistenkin dieselin hintojen kanssa, joten dieselin käyttövoimaveroa ei voida poistaa ilman ammattidieselin käyttöönottamista. Ammattidieselin käyttöönottaminen vaikuttaisi yleiseen hintatasoon joka sektorilla, sillä lähes jokainen tuote on jossain vaiheessa matkannut kumipyörien päällä. Suomessa noin 90 prosenttia kaikista kuljetuista tavaratonneista siirretään kumipyöräliikenteessä. Ammattiliikenteen osalta ei pidä unohtaa sitä, että myös bussiliikenne on merkittävä ammattidieselistä hyötyvä ala.

Polttoaineen hinnan lisäksi tiestön kunto on huolestuttanut niin yksityis- kuin ammattiautoilijoita. Erityisesti pienemmillä teillä ”pikiukot” ovat tuttu näky lapioimassa asfalttia tiehen syntyneisiin reikiin. Päätiet on saatu pidettyä jonkinlaisessa kunnossa, mutta pienemmät tiet ovat järkyttävässä kunnossa. Oman erityisen huolen aiheuttaa heikentynyt talvikunnossapito, joka tuottaa ongelmia etenkin raskaalle liikenteelle. Välillä on ollut jopa niin liukasta, että pelastuslaitos on joutunut kiinnittämään liinoilla ajoneuvojaan lähialueen puustoon estääkseen niiden luisumisen ojaan saapuessaan onnettomuuspaikalle.  Tiet ovat yhä useammin jopa hengenvaarallisessa kunnossa. Tienpitoon täytyy saada reippaasti lisää rahaa sekä tiestön kuntoon saattamiseksi, että talvikunnossapidon parantamiseksi.

Tällä hetkellä valtio kerää liikenteestä verotuloja yhteensä noin 8000 miljoonaa euroa. Tästä summasta vain noin 1000 miljoonaa käytetään tienpitoon. Tiestön korjausvelka on noin 1600 miljoonaa. Tienpidon määräraha on pysynyt suurin piirtein samalla tasolla jo 15 vuotta, vaikka yhteiskunnan muut kustannukset ovat nousseet. Tähän tarvitaan muutos. Tienpitoon on ohjattava lisää rahaa sekä tiestön kunnostukseen, että talvihoidon laadun parantamiseen.

Mikäli minä tulen valituksi eduskuntaan, lupaan tehdä kaikkeni sen eteen, että tulevat polttoaineen hinnankorotukset estetään ja mahdollisesti pumppuhintoja saataisiin jopa laskemaan. Lupaan tehdä kaikkeni ammattidieselin käyttöön saamiseksi ja pyrkiä edistämään dieselveron poistamista. Pyrin myös tekemään kaikkeni sen eteen, että tiestön kunnostukseen ja talvikunnossapitoon saataisiin lisää varoja. Minua voit äänestää koko Uudenmaan alueella numerolla 345.

Porvoon kaupunginvaltuusto kokoontuu tulevana lauantaina 12. marraskuuta 2022 päättämään Porvoon energiaa koskevista asioista.

Ensimmäisenä ja tärkeimpänä on tuloutustavoitteen muuttaminen. Tuloutustavoitteena on tähän asti ollut neljä prosenttia liikevaihdosta, mutta sitä on suunniteltu muutettavaksi kiinteäksi vuodesta 2023 eteenpäin, sillä liikevaihtoon sidottu tulostavoite ei kannusta matalakatteisen toiminnan kasvattamiseen. Tarve muutokseen on käsillä kuitenkin jo nyt vuoden 2022 osalta, sillä liikevaihtoon sidottu tuloutustavoite on ongelmallinen nyt, kun liikevaihto voi nousta taivaisiin, mutta tulosta ei kuitenkaan synny. Tästä syystä nyt esitetään jo vuodelle 2022 kiinteäksi tuloutustavoitteeksi budjettiin kirjattua 2,4 miljoonaa euroa.

Miksi sitten tuloutustavoite pidetään poikkeuksellisessa tilanteessa..? Minun näkemykseni mukaan tuloutustavoitteesta pidetään kiinni siksi, että tuo 2,4 miljoonaa on leivottu sisään kaupungin budjettiin. Mikäli se poistettaisiin, täytyisi tuo summa joko leikata jostain tai sitten kattaa lainarahoituksella. Tuloutustavoite on olemassa siksi, että kaupunki saisi ikään kuin korkoa yhtiöön sijoittamalle reilulle pääomalleen. Tämä kannustaa pitämään yhtiön kaupungin omistuksessa, mikä erityisesti näissä energiamarkkinoiden häiriötilanteissa on tärkeä juttu. Nyt ovat kusessa ne kunnat, jotka helpon pääoman toivossa laittoivat energiayhtiönsä lihoiksi. Nimittäin kunnat itsekin kuluttavat merkittävän määrän sähköä.

Porvoon Energialla on 37 tuhatta energia-asiakasta, niin kotitalouksia kuin yrityksiäkin. Jos tuo summa jaettaisiin asiakkaiden kesken, tekisi se minun laskutaidoillani noin 65 euroa asiakasta kohden. Kun vuodessa on 12 kuukautta, niin kuukausille jaettuna se tekisi reippaat viisi euroa kuukaudessa per asiakas. Viisihenkisessä perheessä se on yksi euro per naama. Jos ihmisten sähkölaskut ovat arviolta kolminkertaistuneet, niin tuon kokoinen säästö sähkölaskussa tuskin kovin montaa ihmistä lohduttaa yritysasiakkaista nyt puhumattakaan.

Keskustelua on herättänyt myös toisena käsiteltävänä asiana oleva Porvoon kaupungin myöntämäksi aiottu 30 miljoonan euron laina poikkeuksellisia markkinahäiriöitä varten. Nyt haluan muistuttaa, että kyse on poikkeusjärjestelystä, jolla halutaan turvata sähkönsaanti Porvoon Energian asiakkaille kaikissa mahdollisissa sähkömarkkinoiden poikkeustilanteissa. Mitä todennäköisimmin lainaa ei koskaan nosteta, mutta se on myönnetty valmiiksi, koska poikkeuksellisessa tilanteessa lainan myöntämiseen liittyvä byrokratia veisi liian paljon aikaa.

Porvoon Energia on vakavarainen ja hyvin hoidettu yhtiö, joten se saa rahoitusta luottolaitoksilta samalla tavoin kuin muutkin energiayhtiöt. Tulevana talvena voi kuitenkin tulla eteen sellainen tilanne, jossa pankki alkaa jarruttamaan luotonantoa energiayhtiöille tai korkotaso nousee kohtuuttomaksi. Kun tuossa aikaisemmin kerroin Porvoon Energian olevan hyvin johdettu yhtiö, niin tämä täysin poikkeuksellisiin markkinahäiriöihin varautuminen etukäteen on mielestäni yksi esimerkki hyvästä johtamisesta.

Ja sitten vielä se kiinnostavin asia, eli tuleeko sähkön hinta nousemaan tulevana talvena..? Tähän kysymykseen on mahdotonta vastata, sillä ensi talvena sähkömarkkinoilla voi tapahtua isojakin asioita. Porvoon Energia on kuitenkin kaupungin omistama yhtiö ja on ilmoittanut halukkuudestaan myydä sähköä asiakkailleen niin edullisesti kuin se on mahdollista tekemättä tappiota.

Kun kuitenkin noin 70 prosenttia sähköenergiasta ostetaan omavaraisuuden ollessa noin 30 prosenttia, niin sähkön pörssimarkkinahinnalla tulee olemaan merkittävä rooli hinnan muodostumiseen. Vaikein ajanjakso ajoittuu mitä todennäköisimmin ensi vuoden ensimmäiseen kvartaaliin, toivon, että ihmiset selviäisivät sen yli, sillä valtion taholta tuskin apuja tulee ennen ensi syksyn veronpalautuksia jos tulee sittenkään.

Tulevan talven sähkölaskut huolestuttavat monia jo nyt ja toki syystäkin. Ylimääräistä rahaa ei löydy sukanvarresta ja tulot hupenevat muiden tärkeiden laskujen maksamiseen. Pesukoneen, auton tai jonkin muun tärkeän kalliin laitteen hajoaminen voi aiheuttaa jo itsessään ison taloudellisen katastrofin. Asiaa ei helpota sekään, että jo nyt noussut ruuan hinta tulee nousemaan edelleen ja sen lisäksi etenkin kaukolämmön piirissä olevien vuokra-asuntojen vuokrat tulevat nekin nousemaan. Niin ja se bensakin on edelleen kallista, töissä käyntikään ei ole halpaa.

Perussuomalaiset tunnistavat näiden ongelmien olemassaolon ja perussuomalaisten eduskuntaryhmä on siksi jättänyt toimenpidealoitteen, jossa esitetään, että poikkeuksellisen korkeista sähkölaskuista johtuvista tahattomista maksuongelmista ei kirjattaisi maksuhäiriömerkintää. Tämä olisi hyvä juttu, koska hallituksen esitykset ihmisten ahdingon helpottamiseksi eivät ole riittäviä tai tarkoituksenmukaisia.

Tarkoituksenmukaisella tarkoitan sitä, että moni hyvätuloinen poliitikko ei tunnu ymmärtävän sitä, ettei pienituloista ihmistä lohduta lainkaan se, että hän saa helpotusta sähkölaskuunsa verotuksen kautta vasta heinä-joulukuun välisenä aikana, jos laskun eräpäivä on vaikkapa tammikuussa.

Yhtenä keskeisenä ongelmana pidän sitä, että maksamattomat laskut voivat ajautua sellaiseen tilaan, jossa maksujärjestelyt eivät ole mahdollisia. Tämä tapahtuu silloin, jos sähkölaitos käyttää laskun perintään ulkoista perintäpalvelua. Kun lasku on siirretty perintäpalvelulle, on sähkölaitoksen vastaus yleensä se, että he eivät voi tässä vaiheessa enää laskua osittaa, koska se on jo siirretty perintää hoitavalle firmalle.

Kun sitten asiakas soittaa perintää hoitavalle yritykselle, niin he vastaavat, että pääoma on siirretty heille perittäväksi kokonaisuudessaan, eivätkä he voi sitä osittaa. He kehoittavat ottamaan yhteyttä sähkölaitokseen ja loppukädessä kukaan ei suostu laskua osittamaan. Tästä syystä on ehdottoman tärkeää, että mikäli teillä on ongelmia sähkölaskun maksamisen kanssa, niin ottakaa yhteyttä sähkölaitokseen ennen eräpäivää, jolloin he voivat ainakin jouduttaa sen siirtymistä perintään. Tämä ei ole aivan itsestään selvä asia etenkään heille, jotka tähän asti ovat selviytyneet ajoissa maksuistaan.

Eilen 7.9.2022 pitivät viranhaltijat Porvoossa Epoon koulussa tiedotustilaisuuden vanhemmille koskien Epoon koulun mahdollista lopettamista. Tämän lisäksi keskusteltiin myös ruotsinkielisen Grännäsin koulun muuttamisesta kaksikieliseksi sivistyskeskukseksi. Paikallista väkeä oli paikalla paljon ja he esittivät erittäin hyviä kysymyksiä ja kommentteja. Samoja kysymyksiä ja kommentteja olemme me päättäjät vastaanottaneet myös sähköpostitse, siitä iso kiitos aktiivisille kylän toimijoille.

Meiltä perussuomalaisista mukana tilaisuudessa olivat minä (kaupunginhallitus), sekä asian käsittelyssä mukana olevat Sonja Perttula (suomenkielinen koulutusjaos) ja Ilpo Bergström (sivistyslautakunta).  Asiaa on jo käsitelty suomenkielisessä koulutusjaoksessa ja sen pöytäkirja löytyy täältä. Sonja Perttula teki tuossa kokouksessa Toni Airaksisen (vihr) kannattamana vastaesityksen, jossa esitti vaihtoehdoksi Epoon koulun lakkauttamiselle ruotsinkielisen Grännäsin kyläkoulun muuttamista kaksikieliseksi sivistyskeskukseksi, mutta esitys hävisi äänestyksessä äänin 5-2. Sonja jätti asiasta pöytäkirjamerkinnän, joka löytyy täältä.

Porvoo on monista kunnista poikkeava siinä, että hallintosäännön mukaan koulujen lakkauttamisesta päättää sivistyslautakunta, vaikka valtuusto määrittääkin budjetin. Näin ollen koulun mahdollisesta lopettamisesta ei ole vielä lopullista päätöstä, vaan sen tekee sivistyslautakunta 22. syyskuuta pidettävässä kokouksessa.

Erityisesti Epoon vierailusta mieleeni jäi viranhaltijoiden toistama lause, että lopettamista ei perustella taloudellisin syin. Kuitenkin lukuarvot olivat koko ajan hyvin esillä ja pelkona tuntui olevan, että kyläkoulun säästäminen tekisi oppilaskohtaisesta hinnasta Porvoon kalleimman. Sitä pidettiin jonkinasteisena ennakkopäätöksenä tulevia koulukeskusteluja ajatellen. Siitäkin huolimatta, että nyt on kyse saariston asukkaiden kyläkoulusta ja Porvoo saa valtiolta korvamerkitsemätöntä saaristolaislisää noin 1,5 miljoonaa euroa vuosittain saariston palveluiden kehittämiseksi.

Pedagogiset syytkin tulivat esiin, samoin erilaisten kuraattori ja kouluterveyspalveluiden saatavuus. Näiden saatavuuteen oppilaiden vanhemmat ja koulun henkilökunta tuntuivat olevan tyytyväisiä ja muistuttivat, etteivät nämä asiat ole mikään ongelma muissakaan porvoolaisissa kyläkouluissa. He muistuttivat myös, ettei näiden palveluiden saatavuus ole välttämättä aina nopeaa isoissakaan kouluyksiköissä, sillä henkilökuntaa on vähän ja oppilaita paljon. Viranhaltijat myönsivät, ettei koulun toiminnassa tai sen oppimistuloksissa ole mitään poikkeuksellista, vaan koulu on onnistunut hienosti tehtävässään.

Koulun lopettamisen syy jäi ainakin minulle edelleen epäselväksi, ellei kyse ole taloudellisista syistä. Ymmärrän kyllä pienen oppilasmäärän, mutta sen vaikutus taloudellisesti näytti olevan melko pieni tämän kokoiselle kaupungille. Mikäli koulu lopetettaisiin, jäisi kiinteistö edelleen kaupungin haltuun ja sitä jouduttaisiin lämmittämään ja huoltamaan siihen asti, että joku sen ostaisi. Tätä ennen käyttötarkoitusta olisi muutettava, sillä kouluksi rakennusta tuskin kukaan hankkisi.

Oppilasmäärät vaihtelevat kouluissa melkoisesti, eikä niiden ennustaminen ole helppoa. Nykyinen ennustejärjestelmä otettiin käyttöön keväällä, eikä siitä mielestäni ole vielä riittävästi kokemusta. Edelliset tuottivat kuitenkin epäonnistuneita ennusteita ja siksi esimerkiksi Kevätkummun ja Tolkkisten kouluja on jouduttu laajentamaan lähes heti valmistumistensa jälkeen oppilasmäärien kasvettua ennustettua suuremmiksi. Ennustemallien ongelmana on aina se, että ne laskevat ennusteet menneen tilanteen perusteella, eivätkä siksi kykene ennustamaan kovinkaan hyvin jos ollenkaan muutoksia ihmisten käyttäytymismalleissa.

Päättäjät tekevät usein päätöksiä ainoastaan virkamiesten esitysten perusteella. Tällöin olisi tärkeää, että esitykset olisivat ajantasaisia ja niihin liittyvät lukuarvot eri vaihtoehtojen kanssa vertailukelpoisia. Nyt Epoossa annettiin palautetta siitä, että oppilaskohtaisissa kustannuksissa mukana olivat koulukyydityskulut, jotka eivät katoa, vaan jopa lisääntyvät lasten koulumatkojen pidentyessä. Toisissa kustannuksissa näitä aina mukana seuraavia koulukyytikuluja ei ollut mukana ja silloin laskelmat näyttivätkin jo huomattavasti valoisimmilta Epoon koulun suhteen. Joka tapauksessa kaikille lienee selvää se, että näistä kahdesta eri taulukosta poimittuja lukuarvoja ei voi vertailla keskenään. Suurimmalle osalle selvää on myös se, että jos koulukuljetukset lasketaan mukaan oppilashintaan, niin täysin koulukuljetusten varassa oleva Epoo ei voi mitenkään kilpailla sellaisten keskustakoulujen kanssa, joissa koulukuljetuskustannuksia ei ole käytännössä ollenkaan.

Päättäjien osalta huomionarvoista on myös se, että kaikki päätöksentekoon liittyvät asiat esitellään huolellisesti ja mitään pois jättämättä. Ei voida esimerkiksi sanoa, että joku asia on esitelty lautakunnalle edellisen valtuustokauden aikana, koska osa päättäjistä lautakunnassa on vaihtunut, eivätkä kaikki silloin ole esittelyä nähneet. Myös sillä on paljon merkitystä, että miten asiat esitetään. Esimerkiksi tuossa aikaisemmin linkkaamassani pöytäkirjassa Epoon koulun oppilastilanne esitellään seuraavasti:

” Epoon koulussa on elokuussa 2022 34 lasta joista 5. luokalla 6 oppilasta ja 6. luokalla 8 oppilasta eli yhteensä 14. Ensimmäisen luokan on aloittanut vain yksi oppilas.”

Näyttää  pahalta, eikö..? Ainakin itse olisin kiinnostunut tietämään jokaisen luokan luokkakohtaisen oppilasmäärän, nythän tuosta ei selviä 2-4 luokkien eritelty oppilastilanne mitenkään. Tällaisia lauseita tulee aina joskus vastaan ja silloin tulee miettineeksi, että pyritäänkö tällä nostamaan tuota ensimmäisen luokan huonoa oppilastilannetta paremmin esiin..? Koska oppilasluokat kulkevat pareittain ja siitä syystä ykkös- ja kakkosluokkalaiset opiskelevat samassa luokkahuoneessa saman opettajan johdolla, niin erityisesti kakkosluokan oppilasmäärä olisi mielestäni tärkeä tieto. Koulun kehityshistorian kannalta olisi kuitenkin tärkeää nähdä jokaisen luokan tilanne eriteltynä, sillä ykkösluokan tämän hetkinen huono tilanne voi olla vain pelkkä notkahdus.

Huomionarvoista on kuitenkin se, että paikallisen henkilön mukaan ykkösluokalla on vain yksi oppilas tämän nyt jo noin kymmenen vuotta jatkuneen lakkautusuhan takia. Toinen mahdollinen oppilas on ollut keskustassa esikoulussa  ja mennyt luonnollisesti esikoulukavereidensa kanssa yhdessä keskustan kouluun. Esikouluhan siirrettiin jo parisen vuotta sitten keskustaan. Sen lisäksi ainakin kaksi lasta kaksikielisistä perheistä ovat mennyt ruotsinkieliseen Grännäsin kyläkouluun siksi, että uutena kouluna se ei ole lakkautusuhan alla. Useampiakin tällaisia oppilaita saattaa olla.

Epoon koulu itsessään on, toisin kuin jotkut väittävät,  teknisesti hyväkuntoinen. Niinhän sen täytyykin olla, kun kaupunki sinne oppilaitaan laittaa. Isommista remonttitarpeista mainittiin lähinnä liikuntasalin remontti ja öljylämmityksen vaihtaminen vihreään energiamuotoon, mikä ilmeisestikin liittynee siihen tavoitteeseen, jossa valtion ja kuntien omistamissa kiinteistöissä öljystä tulisi luopua jo vuonna 2024.

Alueen asukkaat toivoisivat ensisijaisesti kyläkoulun säästämistä, mutta heille tuntuu käyvän myös Grännäsin koulun muuttaminen kaksikieliseksi sivistyskeskukseksi. Suunnitelmat sellaisesta ovat olemassa. Tämä vaatisi kolme luokkaa ja huoltotilat sisältävän lisärakennuksen, joka voitaisiin toteuttaa parakki- tai moduliratkaisuna. Ruokala, liikunta- ja harrastetilat voivat olla yhteisiä. Näistä moduliratkaisu on pitkässä juoksussa kustannuksiltaan edullisempi, oppilaiden kannalta miellyttävämpi ja näihin ollaan oltu tyytyväisiä Porvoon muissa kouluissa. Modulit ovat myös tarvittaessa siirettäviä, tosin yhtäkään koulurakennusta ei ole Suomessa taidettu siirtää vielä missään. Hintaa moduliratkaisulle tulisi arviolta 120 000 euroa vuodessa kymmenen vuoden sopimuksella.

Itse kokisin Grännäsin koulun muuttamisen kaksikieliseksi sivistyskeskukseksi hyvänä vaihtoehtona siksi, että se veisi koulun lopettamisuhan pois. Koulun jatkaminen nykyisessä kiinteistössä kun tarkoittanee todennäköisesti sitä, että koulun tulevaisuus on jälleen tapetilla muutaman vuoden päästä.

Joka tapauksessa varmaa on se, ettei kylän vetovoima säily, jos koulu viedään pois. Kun 50 tuhannen ihmisen kaupungilla on tavoitteena laajentua 70 tuhannen ihmisen kaupungiksi vuoteen 2050 mennessä, niin uskoisin muuttoliikkeen tuovan myös kyliin uusia oppilaita, kunhan kaavoitus vain ehtisi saada tontteja myyntikelpoisiksi. Porvoossa on laskujeni mukaan tällä hetkellä viisi suomenkielistä kyläkoulua ja kolme ruotsinkielistä. Porvoon kaupungin pitäisi keskustan kehittämisen lisäksi pyrkiä kehittämään myös näiden kylien elinvoimaisuutta. Sitä voitaisiin Epoon osalta tehdä säilyttämällä kyläkoulu, ripeyttämällä kaavoitusta ja tekemällä markkinointia myös kaupungin puolelta.

Vielä muistuttaisin, että Epoo on voimassa olevassa kylärakenneohjelmassa palvelukylä. Sen lisäksi kaupunkistrategiaan kirjattiin sivulle 12 seuraava lause:

”Keskusta-alueen ulko puolella panostamme ensisijaisesti sivistyskeskuksiin, jotka kokoavat yhteen useampia sivistyksellisiä toimintoja (kuten eri kieliryhmien koulut, kirjasto, varhaiskasvatus).”

Olen mukana aluevaaleissa, koska katson, että tulevaan aluevaltuustoon tarvitaan poliittista kokemusta höystettynä maalaisjärjellä. Toimin tällä hetkellä kaupunginvaltuutetun toimen lisäksi myös Porvoon kaupunginhallituksessa, minkä koen tärkeäksi asiaksi aluevaltuutetun roolia ajatellen. On tärkeää, että linkki alueen suurimman kaupunginhallituksen ja aluevaltuuston välillä on mahdollisimman saumaton.

Kirstunvartija

Sote sinällään ei ole mikään uusi juttu, kaupungit ja kunnathan ovat tähän asti sotea pyörittäneet muun toimintansa ohessa. Uutta on se, että alue on laajempi ja perusteilla on kokonaan uusi hallinnollinen elin. Erityisesti alkuvaiheessa on tärkeää, että meitä kirstunvartijoita on valvomassa, ettei hyvinvointialueen varoja käytetä turhaan byrokratiaan. Niin sanottu piilopuoluetuki on jo valmisteilla, perussuomalaiset ovat ainoa puolue, joka sitä vastustaa. Aluevaltuusto muodostaa tarvittavia lautakuntia ja jaostoja, näitä tarvitaan, mutta niitä ei pidä muodostaa liikaa siksi, että tietyt puolueet haluavat jäsenilleen uusia hillotolppia. On myös tärkeää, että varat käytetään palvelujen tuottamiseen, eikä esimerkiksi turhaan ilmastoposeeraamiseen tai johonkin muuhun hyvesignalointiin.

Laadukkaat palvelut

Kun varat ohjataan oikein, voidaan keskittyä palvelujen tuottamiseen. Rahaa ei liiemmälti tule olemaan, mutta tavoitteena tulisi olla se, että vähintään nykyinen palvelutaso pystytään pitämään ja toivottavasti hoitoon pääsyä nopeuttamaan. Perustason sosiaali- ja terveyspalvelut tulisi löytyä jatkossakin jokaisesta kunnasta. Perussuomalaiset ovat esittäneet lääkäritasoisen klinikkabussin käyttöä yhtenä vaihtoehtona palvelujen tuomiseen syrjäseuduille. Huomionarvoista on se, ettei sen tarkoituksena ole korvata kunnista nykyisin löytyviä palveluja, vaan täydentää niitä.

Jotkut ehdokkaat ovat lupailleet synnytysosaston palauttamista Porvooseen. Asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen, sillä rahan lisäksi asiaan vaikuttaa moni muukin asia, kuten esimerkiksi HUS:sin tahtotila ja voimassa oleva lainsäädäntö. Tästä syystä minä en uskalla moista luvata, mutta pidän asiaa kuitenkin sen verran tärkeänä, että mahdollisuudet synnytysosaston takaisin saamiseksi pitäisi ehdottomasti selvittää tulevan aluevaltuuston toimesta.

On myös muistettava, että aluevaltuustot vastaavat sote-toimintojen lisäksi palo- ja pelastustoimesta, sekä ensihoidosta. Nämä ovat henkeä pelastavaa toimintaa, joten näille on varmistettava riittävä rahoitus ja toimintaedellytykset. Erityistä huomiota pitäisi kiinnittää pelastusvalmiuteen alueen erityiskohteiden osalta, joita ovat Loviisan ydinvoimala ja Kilpilahden teollisuusalue Porvoossa.  Tämä saattaa tuottaa hieman hankaluuksia, sillä Marinin hallitus jätti hyvinvointialueiden pelastustoimen rahoitusmallista tietoisesti pois valtakunnallisesti merkittävät riskikohteet, josta syystä Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen budjetissa on nyt 1,6 miljoonan euron kokoinen lovi. Asia ilmeisesti korjattaneen, mutta siihen saattaa kulua pahimmillaan koko ensimmäinen seurantajakso, eli kuusi vuotta.

Ensihoidossa meillä on tällä hetkellä kaksi ambulanssien päivystyspistettä lyhentämässä ensihoidon vasteaikoja, toinen sijaitsee Loviisan Gammelby:ssä, toinen Sipoon Söderkullassa. Näiden toiminta pitää jatkossakin turvata.  Samoin sopimuspalokuntien toiminta on turvattava. Meillä on tällä hetkellä hyvin kattava sopimuspalokuntien verkosto ja siitä on pidettävä kiinni, sillä meillä on laaja alue, paljon maaseutua ja saaristoa. Toimintaa olisi kehitettävä siten, että sopimuspalokunnat saisivat tehokkaammin kutsuja tehtäville, sillä niiden rahoitus on pitkälti kiinni siitä, että onko heillä riittävä määrä tehtäviä.

Suomalainen ensin

Palveluja on tarjottava kaikille samoin kriteerein, eikä maahanmuuttajille pidä muodostaa ohituskaistoja. Suomessamme on jonkin verran laittomasti maassa oleskelevia ihmisiä, joita harhaanjohtavasti kutsutaan paperittomiksi. He ovat laittomasti maassa, joten heille ei silloin pidä järjestää veto- ja pitovoimatekijöiksi luokiteltavia terveyspalveluja.

Me perussuomalaiset teemme selkeätä ja johdonmukaista politiikkaa kaikilla tasoilla ja valtakunnan politiikassa me pyrimme vaikuttamaan siihen, että miljardien kylväminen ulkomaille esimerkiksi kehitysapuun ja tukipaketteihin lopetettaisiin. Meillä Suomessa olisi kyllä mahdollisuus järjestää suomalaisille erinomaisen hyvää hoitoa, rahaa kyllä olisi, mikäli suomalaisten verovarat käytettäisiin suomalaisten hyväksi, eikä kylvettäisi ympäri maailmaa.

Suomalainen ensin on tärkeä pitää mielessä myös hoitajapulaa vastaan taisteltaessa. On tärkeää, että Suomessa hoitoa saadaan Suomeksi, kaksikielisillä alueilla myös ruotsiksi. Kielitaidoltaan vajavainen hoitaja on turvallisuusriski, siksi hoitajia ei pidä tuoda ulkomailta. Alan houkuttelevuutta on nostettava. Palkan lisäksi myös muissa työskentelyolosuhteissa olisi tapahduttava muutos parempaan, että alan jättäneet koulutetut hoitajat palaisivat hoitotyöhön.

Nyt kannattaa äänestää

Aluevaalit ovat monelle hieman outo ja tuntematon asia. Moni perusterve työssäkäyvä ihminen ei välttämättä ole tullut edes ajatelleeksi, että miten tärkeästä asiasta on kyse. Jos ei ole juurikaan lääkäriä tarvinnut, eikä ambulanssia tai paloautoa ole tarvinnut odotella, ovat nämä näissä vaaleissa käsiteltävät asiat jääneet ajatuksissa ehkä hieman taka-alalle. Näiden palveluiden tärkeys muistuu mieleen viimeistään silloin, kun näitä palveluja tarvitaan. Silloin voi olla jo liian myöhäistä, mikäli homma on tyritty, eivätkä palvelut toimi odotetulla tavoin. Siksi täytyy äänestää nyt!

P.S. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen muodostavat seitsemän kuntaa ja minua voi äänestää jokaisessa näistä kunnista. Alueen muodostavat Porvoo, Sipoo, Loviisa, Askola, Lapinjärvi, Myrskylä ja Pukkila.

Kyllähän oli pettymys tämän päiväinen eduskunnan äänestys koskien hoitoalan pakkorokotuksia. Jo muutenkin työvoimapulasta kärsivälle alalle aiheutetaan lisäongelmia, joiden seurauksena yhä useampi siirtyy pois alalta. Tämä aiheuttanee sen, että jäljelle jäävien työmäärä ja ahdinko vain kasvaa. Tilastojen valossa meillä ei ole täällä Suomessa olemassa mitään sellaista tilannetta, että näin vakava ihmisoikeuksien loukkaus olisi mitenkään perusteltavissa.

Äänestystulos oli 107 pakkorokotuksen puolesta ja 32 sitä vastaan. Peräti 60 ehdokasta oli poissa näinkin tärkeästä äänestyksestä. Poissaolleiden joukosta erottautui selkeästi nimiä, jotka todennäköisesti olivat poissa äänestyksestä siksi, että arvelivat pakkorokotusta kannattavan äänensä karkottavan äänestäjiään. Jos oma politiikka perustuu äänten kalasteluun eturyhmiä mielistelemällä, niin on turvallisinta jättäytyä kokonaan pois näin syvästi kansaa kahtia jakavista äänestyksistä.

Pakkorokotuksissa ei ole kysymys riskiryhmien suojaamisesta. On hyvin tiedossa, että rokote varsin huonosti estää saamasta tartuntaa ja varsin huonosti estää sen levittämistä. Jos riskiryhmiä haluttaisiin suojata, niin silloin riskiryhmien parissa työskenteleviltä vaadittaisiin säännölliset pikatestit esimerkiksi kolmen vuorokauden välein. Testillä terveeksi todettu ei tautia tartuta.

Ja mitäpä tapahtuu seuraavaksi..? Kovasti tuolla kulisseissa huhutaan jo pakkorokotuksien laajentamista hoitoalan lisäksi myös muille aloille. Veikkaankin, että tämä on vasta pelkkä päänavaus laajemmille pakkorokotuksille. On helppo aloittaa pakkorokotukset ryhmästä, jolle ne voidaan kaikkein helpoiten perustella. Ketä seuraavaksi, rekkakuskit, kaupanalan työntekijät, rakennusala vai joku muu..? Vain mielikuvitus on rajana kun rokottamisesta on tullut sairas pakkomielle.

Tässä vielä äänestyksen tuloslista edustajakohtaisesti. Jaa kannattaa pakkorokotusta, ei vastustaa sitä.

Adlercreutz Anders /r	Jaa
Aittakumpu Pekka /kesk	Jaa
Alanko-Kahiluoto Outi /vihr	Jaa
Andersson Li /vas	Poissa
Antikainen Sanna /ps	Ei
Asell Marko /sd	Jaa
Autto Heikki /kok	Jaa
Berg Kim /sd	Jaa
Bergqvist Sandra /r	Jaa
Biaudet Eva /r	Jaa
Blomqvist Thomas /r	Poissa
Eerola Juho /ps	Ei
Eestilä Markku /kok	Poissa
Elo Tiina /vihr	Jaa
Elomaa Ritva /ps	Ei
Eloranta Eeva-Johanna /sd	Jaa
Eskelinen Seppo /sd	Jaa
Essayah Sari /kd	Ei
Filatov Tarja /sd	Jaa
Forsgrén Bella /vihr	Jaa
Grahn-Laasonen Sanni /kok	Jaa
Gustafsson Jukka /sd	Jaa
Guzenina Maria /sd	Jaa
Haatainen Tuula /sd	Jaa
Haavisto Pekka /vihr	Jaa
Halla-aho Jussi /ps	Poissa
Harakka Timo /sd	Poissa
Harjanne Atte /vihr	Jaa
Harkimo Harry /liik	Jaa
Hassi Satu /vihr	Jaa
Heikkinen Hannakaisa /kesk	Poissa
Heikkinen Janne /kok	Poissa
Heinonen Timo /kok	Poissa
Heinäluoma Eveliina /sd	Jaa
Henriksson Anna-Maja /r	Poissa
Holopainen Hanna /vihr	Jaa
Holopainen Mari /vihr	Jaa
Honkasalo Veronika /vas	Jaa
Honkonen Petri /kesk	Poissa
Hopsu Inka /vihr	Jaa
Hoskonen Hannu /kesk	Jaa
Huru Petri /ps	Ei
Huttunen Hanna /kesk	Poissa
Hyrkkö Saara /vihr	Jaa
Häkkänen Antti /kok	Poissa
Hänninen Katja /vas	Poissa
Immonen Olli /ps	Ei
Jokinen Kalle /kok	Poissa
Junnila Vilhelm /ps	Poissa
Juuso Kaisa /ps	Ei
Juvonen Arja /ps	Ei
Järvinen Heli /vihr	Poissa
Kaikkonen Antti /kesk	Jaa
Kaleva Atte /kok	Jaa
Kalli Eeva /kesk	Jaa
Kalmari Anne /kesk	Jaa
Kanerva Ilkka /kok	Poissa
Kankaanniemi Toimi /ps	Poissa
Kari Emma /vihr	Poissa
Kari Mika /sd	Jaa
Kauma Pia /kok	Jaa
Kaunisto Ville /kok	Jaa
Kautto Juho /vas	Poissa
Kemppi Hilkka /kesk	Jaa
Keto-Huovinen Pihla /kok	Jaa
Kettunen Tuomas /kesk	Jaa
Kiljunen Anneli /sd	Jaa
Kiljunen Kimmo /sd	Jaa
Kilpi Marko /kok	Poissa
Kinnunen Jari /kok	Poissa
Kinnunen Mikko /kesk	Jaa
Kiuru Krista /sd	Jaa
Kiuru Pauli /kok	Jaa
Kivelä Mai /vas	Jaa
Kiviranta Esko /kesk	Jaa
Kivisaari Pasi /kesk	Jaa
Kontula Anna /vas	Jaa
Koponen Ari /ps	Ei
Koponen Noora /vihr	Poissa
Kopra Jukka /kok	Jaa
Koskela Jari /ps	Ei
Koskinen Johannes /sd	Jaa
Kosonen Hanna /kesk	Jaa
Kotiaho Jouni /ps	Poissa
Koulumies Terhi /kok	Jaa
Kulmuni Katri /kesk	Poissa
Kurvinen Antti /kesk	Jaa
Kvarnström Johan /sd	Jaa
Kyllönen Merja /vas	Poissa
Kymäläinen Suna /sd	Jaa
Kärnä Mikko /kesk	Poissa
Könttä Joonas /kesk	Jaa
Laakso Sheikki /ps	Ei
Laiho Mia /kok	Jaa
Laukkanen Antero /kd	Ei
Lehto Rami /ps	Ei
Leppä Jari /kesk	Jaa
Lindén Aki /sd	Jaa
Lindtman Antti /sd	Jaa
Lintilä Mika /kesk	Poissa
Lohi Markus /kesk	Jaa
Lohikoski Pia /vas	Jaa
Lundén Mikko /ps	Ei
Löfström Mats /r	Poissa
Malm Niina /sd	Jaa
Marin Sanna /sd	Jaa
Marttinen Matias /kok	Jaa
Mattila Hanna-Leena /kesk	Jaa
Meri Leena /ps	Ei
Mikkonen Krista /vihr	Jaa
Multala Sari /kok	Poissa
Mustajärvi Markus /vas	Jaa
Mykkänen Kai /kok	Jaa
Myllykoski Jari /vas	Poissa
Mäenpää Juha /ps	Ei
Mäkelä Jani /ps	Ei
Mäkinen Riitta /sd	Jaa
Mäkisalo-Ropponen Merja /sd	Poissa
Mäkynen Jukka /ps	Ei
Mäkynen Matias /sd	Jaa
Niemi Veijo /ps	Ei
Niikko Mika /ps	Poissa
Norrback Anders /r	Jaa
Nurminen Ilmari /sd	Poissa
Ohisalo Maria /vihr	Poissa
Ojala-Niemelä Johanna /sd	Poissa
Ollikainen Mikko /r	Jaa
Orpo Petteri /kok	Jaa
Ovaska Jouni /kesk	Jaa
Paatero Sirpa /sd	Jaa
Packalén Tom /ps	Poissa
Pekonen Aino-Kaisa /vas	Jaa
Pelkonen Jaana /kok	Jaa
Peltokangas Mauri /ps	Ei
Petelius Pirkka-Pekka /vihr	Poissa
Piirainen Raimo /sd	Poissa
Pirttilahti Arto /kesk	Jaa
Pitko Jenni /vihr	Poissa
Puisto Sakari /ps	Ei
Purra Riikka /ps	Ei
Pylväs Juha /kesk	Jaa
Ranne Lulu /ps	Ei
Rantanen Mari /ps	Ei
Rantanen Piritta /sd	Jaa
Rehn-Kivi Veronica /r	Jaa
Reijonen Minna /ps	Poissa
Rinne Antti /sd	Poissa
Risikko Paula /kok	Jaa
Ronkainen Jari /ps	Ei
Rydman Wille /kok	Jaa
Räsänen Päivi /kd	Ei
Saarikko Annika /kesk	Poissa
Said Ahmed Suldaan /vas	Jaa
Salonen Kristiina /sd	Poissa
Sankelo Janne /kok	Jaa
Saramo Jussi /vas	Jaa
Sarkkinen Hanna /vas	Jaa
Sarkomaa Sari /kok	Jaa
Satonen Arto /kok	Jaa
Savio Sami /ps	Poissa
Savola Mikko /kesk	Jaa
Semi Matti /vas	Jaa
Simula Jenna /ps	Ei
Sipilä Juha /kesk	Jaa
Sirén Saara-Sofia /kok	Jaa
Sjöblom Ruut /kok	Poissa
Skinnari Ville /sd	Jaa
Slunga-Poutsalo Riikka /ps	Ei
Soinikoski Mirka /vihr	Jaa
Strand Joakim /r	Poissa
Suomela Iiris /vihr	Jaa
Taee Hussein /sd	Poissa
Taimela Katja /sd	Jaa
Talvitie Mari-Leena /kok	Poissa
Tanus Sari /kd	Poissa
Tavio Ville /ps	Ei
Tolvanen Kari /kok	Jaa
Torniainen Ari /kesk	Jaa
Tuomioja Erkki /sd	Jaa
Tuppurainen Tytti /sd	Poissa
Turtiainen Ano /vkk	Ei
Tynkkynen Sebastian /ps	Ei
Vallin Veikko /ps	Poissa
Wallinheimo Sinuhe /kok	Jaa
Valtonen Elina /kok	Poissa
Vanhanen Matti /kesk	Jaa
Werning Paula /sd	Jaa
Vestman Heikki /kok	Poissa
Wihonen Jussi /ps	Ei
Viitanen Pia /sd	Jaa
Vikman Sofia /kok	Poissa
Viljanen Heidi /sd	Jaa
Virolainen Anne-Mari /kok	Poissa
Virta Sofia /vihr	Poissa
Vähämäki Ville /ps	Poissa
Väätäinen Tuula /sd	Jaa
Yrttiaho Johannes /vas	Poissa
Zyskowicz Ben /kok	Jaa
Östman Peter /kd	Poissa

Olen usein yrittänyt kysyä asiantuntijoilta, että mihin tilastoon he perustavat tarpeen lasten rokotuksille. Montako lasta on kuollut tai sairastunut vakavaan tautimuotoon? Vastauksena on ollut joko hiljaisuutta tai sitten toteamus, ettei näitä asioita tilastoida erikseen. Nyt sitä tilastotietoa on vihdoinkin saatavilla vuodelta 2020, joka oli myöskin koronavuosi. Tilastojen mukaan lasten rokotuksille ei näyttäisi olevan pienintäkään tarvetta. Tilastodataan voit nopeasti tutustua vaikkapa Iltasanomien uutisen kautta.

Vuonna 2020 Suomessa kuoli koronaan yksi alle 25-vuotias mies. Yhtään lasta ei ole kuollut. Nuorin kuollut nainen on 55-59-vuotias. Euroopan tartuntatautivirasto ECDC:n mukaan suomessa olisi keväällä 2021 kuollut yksi viisivuotias lapsi, mutta THL on kiistänyt tämän tiedon ja kertonut julkisuuteen, ettei tänäkään vuonna ole virukseen kuollut yksikään alle 20-vuotias henkilö. Miksi siis lapsia pitäisi rokottaa, kun tilastojen valossa tämä virus ei selvästikään ole lapsille vaaraksi..? Olen keskustellut asiasta jonkin verran terveydenhuoltoalalla työskentelevien hoitajien kanssa ja päätynyt käsitykseen. etteivät lapset myöskään sairastu niin kutsuttuun vakavaan tautimuotoon.

Vuoden 2020 tilastot vahvistavat sen, mitä olen jo pitkään sanonut. Tauti on vaaraksi lähinnä vanhuksille ja syystä tai toisesta heikentyneen yleiskunnon omaaville muille ihmisille. Ylipaino, diabetes, syöpähoidot yms. Kuolleiden mediaani-ikä on 84-vuotta. Melkein 90 prosenttia kuolleista on yli 70-vuotiaita ja peräti 25 prosenttia oli täyttänyt jo yli 90-vuotta. Kokonaisuudessaan tähän ”pandemiaan” kuoli 558 ihmistä, lukema on niin pieni, ettei mistään pandemiasta voida edes puhua.

Vuonna 2020 suomalaisten suurin kuolinsyy oli edelleen verenkiertoelinten sairaudet, kasvaimet ja muistisairaudet. Näihin menehtyi noin kolme neljäsosaa kuolleista, eli yli 42 000 ihmistä. Kokonaiskuolleisuus nousi 1500 henkilöllä, mutta kun se suhteutetaan väestömäärään ja ikärakenteeseen, niin se pysyi lähes ennallaan.

Mitä näistä tiedoista sitten on pääteltävissä..? Ainakin se, että koronaviruksen vaarallisuutta on pahasti liioiteltu. Se ei ole mikään Espanjantaudin kaltainen tappava tauti, vaan influenssan tavoin iskee vanhuksiin ja muihin yleiskunnoltaan heikoimpiin ihmisiin. Se ei vaadi koko yhteiskunnan pysäyttämistä, vaan riskiryhmien suojaamisen siltä osin kun se on inhimillistä. Tässä yhteydessä olisi muistettava, että viimeisiä elinvuosiaan elävän vanhuksen eristäminen muutenkin vähäisistä sosiaalisista kontakteista ei ole inhimillistä.

Muistutan vielä, että en kehota ketään jättämään rokotetta ottamatta, vaan korostan sitä, että rokotuksien pitäisi aina perustua vapaaehtoisuuteen. Ihmisen oikeus määrätä omasta kehostaan on määritelty YK:n ihmisoikeussopimuksissa ja sitä pitäisi kunnioittaa. Jokaisella tulisi olla mahdollisuus itse päättää, että ottaako rokotteen vaiko ei, eikä ihmisiä tule painostaa ottamaan rokotetta esimerkiksi työpaikoille määrättävän rokotepakon avulla. Mielestäni hoitajille suunniteltava rokotepakko on väärin ja tulee johtamaan lukuisiin irtisanomisiin ja hoitajapulan syvenemiseen.

Tilastot kertovat toki paljon muutakin mielenkiintoista, tilastokeskuksen selkokielisen analyysin löydät täältä.

Kevin Servin, aluevaaliehdokas 2022, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue