Kategoria Korona-virus

Kyllähän oli pettymys tämän päiväinen eduskunnan äänestys koskien hoitoalan pakkorokotuksia. Jo muutenkin työvoimapulasta kärsivälle alalle aiheutetaan lisäongelmia, joiden seurauksena yhä useampi siirtyy pois alalta. Tämä aiheuttanee sen, että jäljelle jäävien työmäärä ja ahdinko vain kasvaa. Tilastojen valossa meillä ei ole täällä Suomessa olemassa mitään sellaista tilannetta, että näin vakava ihmisoikeuksien loukkaus olisi mitenkään perusteltavissa.

Äänestystulos oli 107 pakkorokotuksen puolesta ja 32 sitä vastaan. Peräti 60 ehdokasta oli poissa näinkin tärkeästä äänestyksestä. Poissaolleiden joukosta erottautui selkeästi nimiä, jotka todennäköisesti olivat poissa äänestyksestä siksi, että arvelivat pakkorokotusta kannattavan äänensä karkottavan äänestäjiään. Jos oma politiikka perustuu äänten kalasteluun eturyhmiä mielistelemällä, niin on turvallisinta jättäytyä kokonaan pois näin syvästi kansaa kahtia jakavista äänestyksistä.

Pakkorokotuksissa ei ole kysymys riskiryhmien suojaamisesta. On hyvin tiedossa, että rokote varsin huonosti estää saamasta tartuntaa ja varsin huonosti estää sen levittämistä. Jos riskiryhmiä haluttaisiin suojata, niin silloin riskiryhmien parissa työskenteleviltä vaadittaisiin säännölliset pikatestit esimerkiksi kolmen vuorokauden välein. Testillä terveeksi todettu ei tautia tartuta.

Ja mitäpä tapahtuu seuraavaksi..? Kovasti tuolla kulisseissa huhutaan jo pakkorokotuksien laajentamista hoitoalan lisäksi myös muille aloille. Veikkaankin, että tämä on vasta pelkkä päänavaus laajemmille pakkorokotuksille. On helppo aloittaa pakkorokotukset ryhmästä, jolle ne voidaan kaikkein helpoiten perustella. Ketä seuraavaksi, rekkakuskit, kaupanalan työntekijät, rakennusala vai joku muu..? Vain mielikuvitus on rajana kun rokottamisesta on tullut sairas pakkomielle.

Tässä vielä äänestyksen tuloslista edustajakohtaisesti. Jaa kannattaa pakkorokotusta, ei vastustaa sitä.

Adlercreutz Anders /r	Jaa
Aittakumpu Pekka /kesk	Jaa
Alanko-Kahiluoto Outi /vihr	Jaa
Andersson Li /vas	Poissa
Antikainen Sanna /ps	Ei
Asell Marko /sd	Jaa
Autto Heikki /kok	Jaa
Berg Kim /sd	Jaa
Bergqvist Sandra /r	Jaa
Biaudet Eva /r	Jaa
Blomqvist Thomas /r	Poissa
Eerola Juho /ps	Ei
Eestilä Markku /kok	Poissa
Elo Tiina /vihr	Jaa
Elomaa Ritva /ps	Ei
Eloranta Eeva-Johanna /sd	Jaa
Eskelinen Seppo /sd	Jaa
Essayah Sari /kd	Ei
Filatov Tarja /sd	Jaa
Forsgrén Bella /vihr	Jaa
Grahn-Laasonen Sanni /kok	Jaa
Gustafsson Jukka /sd	Jaa
Guzenina Maria /sd	Jaa
Haatainen Tuula /sd	Jaa
Haavisto Pekka /vihr	Jaa
Halla-aho Jussi /ps	Poissa
Harakka Timo /sd	Poissa
Harjanne Atte /vihr	Jaa
Harkimo Harry /liik	Jaa
Hassi Satu /vihr	Jaa
Heikkinen Hannakaisa /kesk	Poissa
Heikkinen Janne /kok	Poissa
Heinonen Timo /kok	Poissa
Heinäluoma Eveliina /sd	Jaa
Henriksson Anna-Maja /r	Poissa
Holopainen Hanna /vihr	Jaa
Holopainen Mari /vihr	Jaa
Honkasalo Veronika /vas	Jaa
Honkonen Petri /kesk	Poissa
Hopsu Inka /vihr	Jaa
Hoskonen Hannu /kesk	Jaa
Huru Petri /ps	Ei
Huttunen Hanna /kesk	Poissa
Hyrkkö Saara /vihr	Jaa
Häkkänen Antti /kok	Poissa
Hänninen Katja /vas	Poissa
Immonen Olli /ps	Ei
Jokinen Kalle /kok	Poissa
Junnila Vilhelm /ps	Poissa
Juuso Kaisa /ps	Ei
Juvonen Arja /ps	Ei
Järvinen Heli /vihr	Poissa
Kaikkonen Antti /kesk	Jaa
Kaleva Atte /kok	Jaa
Kalli Eeva /kesk	Jaa
Kalmari Anne /kesk	Jaa
Kanerva Ilkka /kok	Poissa
Kankaanniemi Toimi /ps	Poissa
Kari Emma /vihr	Poissa
Kari Mika /sd	Jaa
Kauma Pia /kok	Jaa
Kaunisto Ville /kok	Jaa
Kautto Juho /vas	Poissa
Kemppi Hilkka /kesk	Jaa
Keto-Huovinen Pihla /kok	Jaa
Kettunen Tuomas /kesk	Jaa
Kiljunen Anneli /sd	Jaa
Kiljunen Kimmo /sd	Jaa
Kilpi Marko /kok	Poissa
Kinnunen Jari /kok	Poissa
Kinnunen Mikko /kesk	Jaa
Kiuru Krista /sd	Jaa
Kiuru Pauli /kok	Jaa
Kivelä Mai /vas	Jaa
Kiviranta Esko /kesk	Jaa
Kivisaari Pasi /kesk	Jaa
Kontula Anna /vas	Jaa
Koponen Ari /ps	Ei
Koponen Noora /vihr	Poissa
Kopra Jukka /kok	Jaa
Koskela Jari /ps	Ei
Koskinen Johannes /sd	Jaa
Kosonen Hanna /kesk	Jaa
Kotiaho Jouni /ps	Poissa
Koulumies Terhi /kok	Jaa
Kulmuni Katri /kesk	Poissa
Kurvinen Antti /kesk	Jaa
Kvarnström Johan /sd	Jaa
Kyllönen Merja /vas	Poissa
Kymäläinen Suna /sd	Jaa
Kärnä Mikko /kesk	Poissa
Könttä Joonas /kesk	Jaa
Laakso Sheikki /ps	Ei
Laiho Mia /kok	Jaa
Laukkanen Antero /kd	Ei
Lehto Rami /ps	Ei
Leppä Jari /kesk	Jaa
Lindén Aki /sd	Jaa
Lindtman Antti /sd	Jaa
Lintilä Mika /kesk	Poissa
Lohi Markus /kesk	Jaa
Lohikoski Pia /vas	Jaa
Lundén Mikko /ps	Ei
Löfström Mats /r	Poissa
Malm Niina /sd	Jaa
Marin Sanna /sd	Jaa
Marttinen Matias /kok	Jaa
Mattila Hanna-Leena /kesk	Jaa
Meri Leena /ps	Ei
Mikkonen Krista /vihr	Jaa
Multala Sari /kok	Poissa
Mustajärvi Markus /vas	Jaa
Mykkänen Kai /kok	Jaa
Myllykoski Jari /vas	Poissa
Mäenpää Juha /ps	Ei
Mäkelä Jani /ps	Ei
Mäkinen Riitta /sd	Jaa
Mäkisalo-Ropponen Merja /sd	Poissa
Mäkynen Jukka /ps	Ei
Mäkynen Matias /sd	Jaa
Niemi Veijo /ps	Ei
Niikko Mika /ps	Poissa
Norrback Anders /r	Jaa
Nurminen Ilmari /sd	Poissa
Ohisalo Maria /vihr	Poissa
Ojala-Niemelä Johanna /sd	Poissa
Ollikainen Mikko /r	Jaa
Orpo Petteri /kok	Jaa
Ovaska Jouni /kesk	Jaa
Paatero Sirpa /sd	Jaa
Packalén Tom /ps	Poissa
Pekonen Aino-Kaisa /vas	Jaa
Pelkonen Jaana /kok	Jaa
Peltokangas Mauri /ps	Ei
Petelius Pirkka-Pekka /vihr	Poissa
Piirainen Raimo /sd	Poissa
Pirttilahti Arto /kesk	Jaa
Pitko Jenni /vihr	Poissa
Puisto Sakari /ps	Ei
Purra Riikka /ps	Ei
Pylväs Juha /kesk	Jaa
Ranne Lulu /ps	Ei
Rantanen Mari /ps	Ei
Rantanen Piritta /sd	Jaa
Rehn-Kivi Veronica /r	Jaa
Reijonen Minna /ps	Poissa
Rinne Antti /sd	Poissa
Risikko Paula /kok	Jaa
Ronkainen Jari /ps	Ei
Rydman Wille /kok	Jaa
Räsänen Päivi /kd	Ei
Saarikko Annika /kesk	Poissa
Said Ahmed Suldaan /vas	Jaa
Salonen Kristiina /sd	Poissa
Sankelo Janne /kok	Jaa
Saramo Jussi /vas	Jaa
Sarkkinen Hanna /vas	Jaa
Sarkomaa Sari /kok	Jaa
Satonen Arto /kok	Jaa
Savio Sami /ps	Poissa
Savola Mikko /kesk	Jaa
Semi Matti /vas	Jaa
Simula Jenna /ps	Ei
Sipilä Juha /kesk	Jaa
Sirén Saara-Sofia /kok	Jaa
Sjöblom Ruut /kok	Poissa
Skinnari Ville /sd	Jaa
Slunga-Poutsalo Riikka /ps	Ei
Soinikoski Mirka /vihr	Jaa
Strand Joakim /r	Poissa
Suomela Iiris /vihr	Jaa
Taee Hussein /sd	Poissa
Taimela Katja /sd	Jaa
Talvitie Mari-Leena /kok	Poissa
Tanus Sari /kd	Poissa
Tavio Ville /ps	Ei
Tolvanen Kari /kok	Jaa
Torniainen Ari /kesk	Jaa
Tuomioja Erkki /sd	Jaa
Tuppurainen Tytti /sd	Poissa
Turtiainen Ano /vkk	Ei
Tynkkynen Sebastian /ps	Ei
Vallin Veikko /ps	Poissa
Wallinheimo Sinuhe /kok	Jaa
Valtonen Elina /kok	Poissa
Vanhanen Matti /kesk	Jaa
Werning Paula /sd	Jaa
Vestman Heikki /kok	Poissa
Wihonen Jussi /ps	Ei
Viitanen Pia /sd	Jaa
Vikman Sofia /kok	Poissa
Viljanen Heidi /sd	Jaa
Virolainen Anne-Mari /kok	Poissa
Virta Sofia /vihr	Poissa
Vähämäki Ville /ps	Poissa
Väätäinen Tuula /sd	Jaa
Yrttiaho Johannes /vas	Poissa
Zyskowicz Ben /kok	Jaa
Östman Peter /kd	Poissa

Vuoden alun kiivain keskustelunaihe näyttää olevan se, että pitäisikö kansalaisen ottaa koronarokote vai pitäisikö se jättää ottamatta?  Ikävä kyllä, asia on kovasti politisoitunut, mikä on saanut realiteetit katoamaan keskustelusta. Kansa on tämän asian suhteen jakautunut voimakkaasti kahteen eri leiriin. Minä en tule sanomaan teille, että mitä teidän tulee rokotteen suhteen tehdä. Sen te päätätte ihan itse, sillä länsimaisen demokratiaan kuuluu olennaisena osana ihmisen vapaus päättää omista asioistaan. Ihmisen oikeus päättää itseensä kohdistuvista terveydenhoidollisista toimenpiteistä kuuluu myös niihin paljon puhuttuihin ihmisoikeuksiin.

Otanko itse rokotteen?

Monia saattaa kiinnostaa, että otanko itse rokotteen. En ota, ainakaan toistaiseksi. Pääasiallisena syynä on se, etten luota vasta markkinoille saapuneen kiireellä kyhätyn rokotteen turvallisuuteen. Muistissa on vielä noin kymmenisen vuotta sitten jyllännyt sika-influenssa, jonka ehkäisyyn suomalaisille tarjottiin Pandemrix-nimistä rokotetta. Lääkeyhtiöt tekevät kylmäkiskoista bisnestä, joten  heidän sopimuksissaan vastuut siirretään rokotteita ostaville hallinnoille. Suomen valtio ei kuitenkaan vastuuta näyttänyt kantavan, joten  lopullinen vastuu tuntuu jäävän rokotteen ottaneille osapuolille.

En myöskään koe huonoa omaatuntoa jättäessäni rokotteen väliin. Mielestäni tärkein olisi saada rokote niille riskiryhmiin kuuluville, jotka sen haluavat. Tärkeäksi riskiryhmien priorisoimisen etusijalle tekee myös Suomen hidas rokotustahti. Näillä näkymin Tammikuun 2020 aikana saadaan rokotettua ainoastaan alle 100 tuhatta ihmistä ja tällä tahdilla neljän miljoonan suomalaisen rokottaminen veisi neljä vuotta aikaa. Eräs huomionarvoinen asia on se, että rokote ei lainkaan suojaa rokotettua henkilöä virukselta, eikä estä sen leviämistä, se ainoastaan lievittää sen aiheuttamia oireita. Näin ollen viruksen leviämisen kannalta rokotteesta ei ole suurtakaan hyötyä.

Olenko rokotevastainen?

En koe olevani rokotevastainen, vaan harkitsen jokaista rokotetta tapauskohtaisesti.  Viimeisimmän rokotteen otin syyskuussa 2019. Kyseessä oli Pneumokokki-bakteerin aiheuttamalta keuhkokuumeelta, verenmyrkytykseltä ja aivokalvontulehdukselta suojaava Prevenar-13-rokote. Koska liikun paljon luonnossa, olen harkinnut myös niin sanotun punkkirokotteen ottamista. Pidän sitä kuitenkin liian kalliina, sillä se ei suojaa lainkaan borrelioosilta, vaan ainoastaan puutiaisaivokuumeelta. Puutiasaivokuume on toki vaarallinen, mutta tapauksia tulee Suomessa esiin vain reippaasti alle sata tapausta vuosittain.

Kausi-influenssarokotteita en ole ottanut, koska en koe itselläni olevan tarvetta sellaisille. Kausi-influenssarokotteiden hyödyistä ollaan montaa eri mieltä, mutta täydellistä suojaa nekään eivät anna.  Virukset muuntuvat nopeasti ja pitäisi olla melkoinen ennustaja, että osaisi sanoa, että mikä virus kulloinkin alkaa väestössä leviämään. Riskiryhmille ja vanhuksille kausi-influenssarokotteet ovat varmastikin hyvä suoja ja heille niitä voikin suositella. Normaali perusterve jantteri ei flunssaan kupsahda, vaikka toki pitää muistaa, että flunssan jälkitaudit saattavat toisinaan olla hyvinkin vakavia.

Ottaako pääministeri rokotteen?

Tällä hetkellä on muoti-ilmiö, että jokainen vähänkin jossain tyrkyllä oleva henkilö kertoo julkisesti ottavansa koronarokotteen.  Myös pääministeri Marin on julkisuudessa kertonut ottavansa koronapiikin. Tämä on melko lailla ristiriidassa Marinin sikainfluenssarokotteesta kirjoittaman blogitekstin kanssa, jossa hän tiukasti suomii sikainfluenssauhkaa keksityksi ja syyttää lääketeollisuutta sen varjolla tehdystä rahastuksesta rokotusten suhteen.

On toki hienoa, että poliitikon näkemykset eivät ole kiveen hakattuja, vaan mielipiteet voivat muuttua tiedon lisääntyessä. Tämän mittaluokan takinkäännössä toivoisin kuitenkin itse pääministerin tuovan julkisesti esiin ne seikat, jotka ovat saaneet mielipiteen muuttumaan näin radikaalisti. Ihan jo siksikin, ettei kansalaiselle syntyisi vaikutelmaa siitä, että mielipiteen on muuttanut miljardien arvoisen lobbauskoneiston voitelu.

Olisi tietenkin ollut toivottavaa, että hallituksen johtoviisikosta edes yksi olisi joskus käynyt armeijan. Silloin ehkä tiedostettaisiin, että millaista on nopea ja selkeä päätöksenteko. Kun armeijassa liikkumista jouduttiin tartuntatautien leviämisen estämiseksi rajoittamaan, niin ylemmältä portaalta tuli ilmoitus, että kolmeen viikkoon kukaan varuskunnasta ei poistu lomille. Se oli siinä se. Kyllähän se toki harmitti ja harmitti sekin, ettei menetettyjä lomia korvattu mitenkään. Mutta päätös oli selkeä ja koska poikkeuksia ei ollut, niin se oli myös toimiva. Tartuntaketjujen leviäminen varuskunnasta sen ulkopuolelle saatiin estettyä tehokkaasti.

Nyt näyttää siltä, ettei hallitus uskalla tehdä selkeitä päätöksiä. Päätökset tulevat jälkijunassa ja niissä on niin paljon poikkeuksia, ettei niiden tehosta voi mennä edes takuuseen. Esimerkiksi koulujen ja päiväkotien sulkeminen on aiheuttanut paljon hämminkiä vanhemmissa ja he ovat itse joutuneet tekemään päätöksiä siitä, että vievätkö he lapsensa näihin. Tai vaikkapa rajaliikenne, jossa rajat ovat periaatteessa kiinni, mutta rajat ylittävä työmatkapendelöinti jatkuu aivan kuten ennekin. Viron kohdalla tosin raja saatiin nyt tältäkin osin kiinni.

Suositukset eivät ole toimineet. Suosituksista huolimatta Lapin hiihtokeskukset täyttyivät viikonloppuna ja kauppakeskuksissa riittää ihmisiä entiseen malliin. Monet ihmiset eivät vielä tunnu ymmärtävän tilanteen vakavuutta, mikä on toisaalta ymmärrettävää. Tässäkin mielessä hallituksen olisi otettava käyttöön tiukempi linja, joka kertoo ihmisille sen, että nyt ollaan oikeasti tosissaan. Mikä niiden hiihtokeskusten, viihderavintoloiden ja kauppakeskusten sulkemisessa on niin vaikeaa, kun me näemme selkeästi, että nämä palvelut liikuttavat ihmisiä suosituksista huolimatta..?

Koronan tapainen tartuntatauti on  yhteiskunnan toiminnan kannalta sellainen, että yhteiskunnan toiminnot on kyettävä supistamaan minimiin. Kun katsoin hallituksen listausta kriittisten alojen työntekijöistä, niin näyttäisi siltä, että hallituksella on eri näkemys asiasta. Näin äkkiseltään en keksinyt sellaista työtehtävää, jota hallitus ei olisi listannut kriittiseksi. En oikein ymmärrä, että mihin kriisitilanteessa tarvitsemme vaikkapa nuorisotyötekijää tai miksi julkista liikennettä pitää ajattaa tyhjillään maassa, jossa on lähes kolme miljoonaa yksityisautoa ja näiden tuoma kimppakyytimahdollisuus..? Minun mielestäni kriittiset alat ovat tiivistettynä terveydenhuoltoalan kaikki sektorit, rajavalvonta, yleisen järjestyksen valvonta ja huoltovarmuus, johon kuuluu koko elintarvikeketju tuotannosta kuljetuksien kautta kauppoihin, sekä lääke-, että polttoainekuljetukset.

Talousvaikutuksia toki pelätään ja ne ovatkin todella ikäviä. Tuntuu kuitenkin oudolta, että tästä näyttää nyt olevan erityisen huolissaan punavihreä hallitus, jonka mielestä Suomella on tähän asti ollut varaa roiskia älyttömät määrät rahaa mm. maahanmuuttoon, viherpiiperrykseen ja kehitysapuun kasvattaen samaan aikaan valtionvelkaa.

Ihmishenkiä ei tietenkään pitäisi mitata rahassa, mutta liikenneviraston vuonna 2010 teettämän arvion mukaan yksi ihmishenki olisi tuohon aikaan maksanut himpun vajaat kaksi miljoonaa euroa. Siitä voi ehkä tehdä jonkinlaisia päätelmiä siitä, että mitä toimettomuus mahdollisesti tulisi maksamaan. Ennustaminen tosin on vaikeaa, eikä sitä helpota lainkaan se, että eri arviot eroavat huomattavasti toisistaan. Brittiläisen Imperial collegen arvio kuolemantapauksista on kymmenkertainen THL:n arvioon nähden, WHO:n arvio taas kaksikymmenkertainen. Lopullista totuutta ei tiedä tässä vaiheessa kukaan.

Korona-viruksen edetessä seuraan mielenkiinnolla, että löytyykö pääministeri Sanna Marinista todellista johtajuutta vai jääneekö hän historiaan pääministerinä, jonka suurimmaksi saavutukseksi jäi Vogue-lehden kannessa poseeraaminen. Koronaa koskien mitään päätöksiä ei ole saatu aikaiseksi lukuunottamatta yli 500 henkilön yleisötilaisuuksien kieltämistä. Pääministerin mukaan päätökset kuuluvat THL:lle, THL taas sanoo päätösvastuun kuuluvan hallitukselle. Ongelma näyttää olevan se, ettei kukaan uskalla kantaa vastuuta päätöksistä, joiden seuraukset eivät luonnollisestikaan ole tarpeellisuudestaan huolimatta kansakunnan kannalta mieluisia.

Oleellista olisi kuitenkin nopea toiminta, alkuvaiheen toimilla on suuri merkitys epidemian hidastamisessa. Koulujen ja päiväkotien sulkeminen olisi tällä hetkellä se tärkein asia. Tämä toki voidaan tehdä jokaisessa kunnassa erikseen, mutta on muistettava, että nämä ovat paikallispoliitikoille erittäin isoja ja vaikeita päätöksiä. Valtakunnallinen päätös ja sen tuoma yhtenäinen linja olisi taudin leviämisen kannalta kaikkein paras vaihtoehto.

Myös kaikki yhteiskunnan kannalta ei-kriittiset kuntien ja valtion toiminnot pitäisi ajaa alas tai siirtää verkon kautta toimiviksi. Näillä tarkoitan kirjastoja, uimahalleja, urheilupaikkoja, mutta myös erilaisia virastoja. Esimerkiksi Kelan toiminnoista hyvin suuri osa voidaan hoitaa verkossa tai etänä puhelimen välityksellä, joten toimipisteiden toimintaa voitaisiin supistaa huomattavasti.

Yhä useammat Euroopan maat ovat laittaneet rajansa kiinni ja näin pitäisi toimia myös meillä, että kykenemme ehkäisemään uuden tautikannan saapumista ulkomailta. Muutoin käy helposti niin, että edellä mainitsemani isot toimet jäävät helposti hyödyttämiksi. Rajojen sulkeminen on täysin mahdollista, vaikka hallituksemme sisäministerin suulla väittääkin muuta. Tähän antaa mahdollisuuden valmiuslaki, mutta ellei siihen haluta siirtyä, niin asia on mahdollista toteuttaa myös Schengen-sopimuksen kautta.

Antti Rinne on tänään 14.3.2020 ehdottanut hallituksen budjetista löytyvän hätämiljardin käyttöönottoa korona-viruksen talousvaikutuksien lieventämiseksi. Tämä on hyvä ehdotus, mutta uskon sen olevan riittämätön. Minun näkemykseni mukaan nyt olisi oikea hetki luopua sekä kehitysavusta että ilmastorahastoista ja suunata nuo varat epidemiasta kärsivien tahojen tukemiseen, että talous saataisiin mahdollisimman nopeasti jaloilleen ilman että syntyy pysyviä pitkäaikaisvaikutuksia.

Lyhyellä aikavälillä talousvaikutukset tulevat olemaan erittäin merkittäviä huolimatta siitä, että seisooko hallitus tumput suorina vai ryhtyykö se toimiin kansalaistensa suojaamiseksi. Pelkään pahoin, että vaikutukset tulevat olemaan rajuja myös pitkällä aikavälillä, sillä talous notkahtaa globaalisti ja vientiteollisuus on kuitenkin meidän taloutemme kivijalka.

Mutta nyt ei ole aika maalailla piruja seinille, vaan on aika toimia. Kansalaiset ovat toimineet esimerkillisesti, siitä iso kiitos. Myös yritykset ovat toteuttaneet rajuja toimia epidemian hidastamiseksi senkin uhalla, että se on tarkoittanut heille mittavia taloudellisia menetyksiä. Vielä pitäisi saada hallitus toimintakykyiseksi, jonkun täytyy osata ottaa vastuu yhteiskunnallisten toimien toteuttamisesta. Tähän mennessä on kuultu lähinnä vain ongelman vähättelyä, vaikka tällaisen kriisin kohdatessa pitäisi kuulla kansakuntaa yhdistävää ja ihmisille toivoa luovaa puhetta, jossa tehtäisiin hyvin selväksi se, että hyvällä yhteishengellä me selviämme tästä.