Epoon koulun tilanne
Eilen 7.9.2022 pitivät viranhaltijat Porvoossa Epoon koulussa tiedotustilaisuuden vanhemmille koskien Epoon koulun mahdollista lopettamista. Tämän lisäksi keskusteltiin myös ruotsinkielisen Grännäsin koulun muuttamisesta kaksikieliseksi sivistyskeskukseksi. Paikallista väkeä oli paikalla paljon ja he esittivät erittäin hyviä kysymyksiä ja kommentteja. Samoja kysymyksiä ja kommentteja olemme me päättäjät vastaanottaneet myös sähköpostitse, siitä iso kiitos aktiivisille kylän toimijoille.
Meiltä perussuomalaisista mukana tilaisuudessa olivat minä (kaupunginhallitus), sekä asian käsittelyssä mukana olevat Sonja Perttula (suomenkielinen koulutusjaos) ja Ilpo Bergström (sivistyslautakunta). Asiaa on jo käsitelty suomenkielisessä koulutusjaoksessa ja sen pöytäkirja löytyy täältä. Sonja Perttula teki tuossa kokouksessa Toni Airaksisen (vihr) kannattamana vastaesityksen, jossa esitti vaihtoehdoksi Epoon koulun lakkauttamiselle ruotsinkielisen Grännäsin kyläkoulun muuttamista kaksikieliseksi sivistyskeskukseksi, mutta esitys hävisi äänestyksessä äänin 5-2. Sonja jätti asiasta pöytäkirjamerkinnän, joka löytyy täältä.
Porvoo on monista kunnista poikkeava siinä, että hallintosäännön mukaan koulujen lakkauttamisesta päättää sivistyslautakunta, vaikka valtuusto määrittääkin budjetin. Näin ollen koulun mahdollisesta lopettamisesta ei ole vielä lopullista päätöstä, vaan sen tekee sivistyslautakunta 22. syyskuuta pidettävässä kokouksessa.
Erityisesti Epoon vierailusta mieleeni jäi viranhaltijoiden toistama lause, että lopettamista ei perustella taloudellisin syin. Kuitenkin lukuarvot olivat koko ajan hyvin esillä ja pelkona tuntui olevan, että kyläkoulun säästäminen tekisi oppilaskohtaisesta hinnasta Porvoon kalleimman. Sitä pidettiin jonkinasteisena ennakkopäätöksenä tulevia koulukeskusteluja ajatellen. Siitäkin huolimatta, että nyt on kyse saariston asukkaiden kyläkoulusta ja Porvoo saa valtiolta korvamerkitsemätöntä saaristolaislisää noin 1,5 miljoonaa euroa vuosittain saariston palveluiden kehittämiseksi.
Pedagogiset syytkin tulivat esiin, samoin erilaisten kuraattori ja kouluterveyspalveluiden saatavuus. Näiden saatavuuteen oppilaiden vanhemmat ja koulun henkilökunta tuntuivat olevan tyytyväisiä ja muistuttivat, etteivät nämä asiat ole mikään ongelma muissakaan porvoolaisissa kyläkouluissa. He muistuttivat myös, ettei näiden palveluiden saatavuus ole välttämättä aina nopeaa isoissakaan kouluyksiköissä, sillä henkilökuntaa on vähän ja oppilaita paljon. Viranhaltijat myönsivät, ettei koulun toiminnassa tai sen oppimistuloksissa ole mitään poikkeuksellista, vaan koulu on onnistunut hienosti tehtävässään.
Koulun lopettamisen syy jäi ainakin minulle edelleen epäselväksi, ellei kyse ole taloudellisista syistä. Ymmärrän kyllä pienen oppilasmäärän, mutta sen vaikutus taloudellisesti näytti olevan melko pieni tämän kokoiselle kaupungille. Mikäli koulu lopetettaisiin, jäisi kiinteistö edelleen kaupungin haltuun ja sitä jouduttaisiin lämmittämään ja huoltamaan siihen asti, että joku sen ostaisi. Tätä ennen käyttötarkoitusta olisi muutettava, sillä kouluksi rakennusta tuskin kukaan hankkisi.
Oppilasmäärät vaihtelevat kouluissa melkoisesti, eikä niiden ennustaminen ole helppoa. Nykyinen ennustejärjestelmä otettiin käyttöön keväällä, eikä siitä mielestäni ole vielä riittävästi kokemusta. Edelliset tuottivat kuitenkin epäonnistuneita ennusteita ja siksi esimerkiksi Kevätkummun ja Tolkkisten kouluja on jouduttu laajentamaan lähes heti valmistumistensa jälkeen oppilasmäärien kasvettua ennustettua suuremmiksi. Ennustemallien ongelmana on aina se, että ne laskevat ennusteet menneen tilanteen perusteella, eivätkä siksi kykene ennustamaan kovinkaan hyvin jos ollenkaan muutoksia ihmisten käyttäytymismalleissa.
Päättäjät tekevät usein päätöksiä ainoastaan virkamiesten esitysten perusteella. Tällöin olisi tärkeää, että esitykset olisivat ajantasaisia ja niihin liittyvät lukuarvot eri vaihtoehtojen kanssa vertailukelpoisia. Nyt Epoossa annettiin palautetta siitä, että oppilaskohtaisissa kustannuksissa mukana olivat koulukyydityskulut, jotka eivät katoa, vaan jopa lisääntyvät lasten koulumatkojen pidentyessä. Toisissa kustannuksissa näitä aina mukana seuraavia koulukyytikuluja ei ollut mukana ja silloin laskelmat näyttivätkin jo huomattavasti valoisimmilta Epoon koulun suhteen. Joka tapauksessa kaikille lienee selvää se, että näistä kahdesta eri taulukosta poimittuja lukuarvoja ei voi vertailla keskenään. Suurimmalle osalle selvää on myös se, että jos koulukuljetukset lasketaan mukaan oppilashintaan, niin täysin koulukuljetusten varassa oleva Epoo ei voi mitenkään kilpailla sellaisten keskustakoulujen kanssa, joissa koulukuljetuskustannuksia ei ole käytännössä ollenkaan.
Päättäjien osalta huomionarvoista on myös se, että kaikki päätöksentekoon liittyvät asiat esitellään huolellisesti ja mitään pois jättämättä. Ei voida esimerkiksi sanoa, että joku asia on esitelty lautakunnalle edellisen valtuustokauden aikana, koska osa päättäjistä lautakunnassa on vaihtunut, eivätkä kaikki silloin ole esittelyä nähneet. Myös sillä on paljon merkitystä, että miten asiat esitetään. Esimerkiksi tuossa aikaisemmin linkkaamassani pöytäkirjassa Epoon koulun oppilastilanne esitellään seuraavasti:
” Epoon koulussa on elokuussa 2022 34 lasta joista 5. luokalla 6 oppilasta ja 6. luokalla 8 oppilasta eli yhteensä 14. Ensimmäisen luokan on aloittanut vain yksi oppilas.”
Näyttää pahalta, eikö..? Ainakin itse olisin kiinnostunut tietämään jokaisen luokan luokkakohtaisen oppilasmäärän, nythän tuosta ei selviä 2-4 luokkien eritelty oppilastilanne mitenkään. Tällaisia lauseita tulee aina joskus vastaan ja silloin tulee miettineeksi, että pyritäänkö tällä nostamaan tuota ensimmäisen luokan huonoa oppilastilannetta paremmin esiin..? Koska oppilasluokat kulkevat pareittain ja siitä syystä ykkös- ja kakkosluokkalaiset opiskelevat samassa luokkahuoneessa saman opettajan johdolla, niin erityisesti kakkosluokan oppilasmäärä olisi mielestäni tärkeä tieto. Koulun kehityshistorian kannalta olisi kuitenkin tärkeää nähdä jokaisen luokan tilanne eriteltynä, sillä ykkösluokan tämän hetkinen huono tilanne voi olla vain pelkkä notkahdus.
Huomionarvoista on kuitenkin se, että paikallisen henkilön mukaan ykkösluokalla on vain yksi oppilas tämän nyt jo noin kymmenen vuotta jatkuneen lakkautusuhan takia. Toinen mahdollinen oppilas on ollut keskustassa esikoulussa ja mennyt luonnollisesti esikoulukavereidensa kanssa yhdessä keskustan kouluun. Esikouluhan siirrettiin jo parisen vuotta sitten keskustaan. Sen lisäksi ainakin kaksi lasta kaksikielisistä perheistä ovat mennyt ruotsinkieliseen Grännäsin kyläkouluun siksi, että uutena kouluna se ei ole lakkautusuhan alla. Useampiakin tällaisia oppilaita saattaa olla.
Epoon koulu itsessään on, toisin kuin jotkut väittävät, teknisesti hyväkuntoinen. Niinhän sen täytyykin olla, kun kaupunki sinne oppilaitaan laittaa. Isommista remonttitarpeista mainittiin lähinnä liikuntasalin remontti ja öljylämmityksen vaihtaminen vihreään energiamuotoon, mikä ilmeisestikin liittynee siihen tavoitteeseen, jossa valtion ja kuntien omistamissa kiinteistöissä öljystä tulisi luopua jo vuonna 2024.
Alueen asukkaat toivoisivat ensisijaisesti kyläkoulun säästämistä, mutta heille tuntuu käyvän myös Grännäsin koulun muuttaminen kaksikieliseksi sivistyskeskukseksi. Suunnitelmat sellaisesta ovat olemassa. Tämä vaatisi kolme luokkaa ja huoltotilat sisältävän lisärakennuksen, joka voitaisiin toteuttaa parakki- tai moduliratkaisuna. Ruokala, liikunta- ja harrastetilat voivat olla yhteisiä. Näistä moduliratkaisu on pitkässä juoksussa kustannuksiltaan edullisempi, oppilaiden kannalta miellyttävämpi ja näihin ollaan oltu tyytyväisiä Porvoon muissa kouluissa. Modulit ovat myös tarvittaessa siirettäviä, tosin yhtäkään koulurakennusta ei ole Suomessa taidettu siirtää vielä missään. Hintaa moduliratkaisulle tulisi arviolta 120 000 euroa vuodessa kymmenen vuoden sopimuksella.
Itse kokisin Grännäsin koulun muuttamisen kaksikieliseksi sivistyskeskukseksi hyvänä vaihtoehtona siksi, että se veisi koulun lopettamisuhan pois. Koulun jatkaminen nykyisessä kiinteistössä kun tarkoittanee todennäköisesti sitä, että koulun tulevaisuus on jälleen tapetilla muutaman vuoden päästä.
Joka tapauksessa varmaa on se, ettei kylän vetovoima säily, jos koulu viedään pois. Kun 50 tuhannen ihmisen kaupungilla on tavoitteena laajentua 70 tuhannen ihmisen kaupungiksi vuoteen 2050 mennessä, niin uskoisin muuttoliikkeen tuovan myös kyliin uusia oppilaita, kunhan kaavoitus vain ehtisi saada tontteja myyntikelpoisiksi. Porvoossa on laskujeni mukaan tällä hetkellä viisi suomenkielistä kyläkoulua ja kolme ruotsinkielistä. Porvoon kaupungin pitäisi keskustan kehittämisen lisäksi pyrkiä kehittämään myös näiden kylien elinvoimaisuutta. Sitä voitaisiin Epoon osalta tehdä säilyttämällä kyläkoulu, ripeyttämällä kaavoitusta ja tekemällä markkinointia myös kaupungin puolelta.
Vielä muistuttaisin, että Epoo on voimassa olevassa kylärakenneohjelmassa palvelukylä. Sen lisäksi kaupunkistrategiaan kirjattiin sivulle 12 seuraava lause:
”Keskusta-alueen ulko puolella panostamme ensisijaisesti sivistyskeskuksiin, jotka kokoavat yhteen useampia sivistyksellisiä toimintoja (kuten eri kieliryhmien koulut, kirjasto, varhaiskasvatus).”