Kannatan perinteistä perhemallia, jossa isä, äiti ja lapset muodostavat perheen perustan. Perheellä on keskeinen merkitys lasten kasvatuksessa, hyvinvoinnissa ja yhteiskunnan jatkuvuudessa.

Jokaisella on oikeus elää oman vakaumuksensa ja valintojensa mukaisesti. Samalla katson, että yhteiskunnan tulee tukea perinteisiä perhearvoja ja kunnioittaa vanhempien ensisijaista kasvatusvastuuta.

Suhtaudun kriittisesti sukupuolen moninaisuutta korostaviin opetussisältöihin ja katson, että koulujen kasvatuksessa on huomioitava lasten ikätaso sekä perheiden erilaiset näkemykset. Oma näkemykseni on, että sukupuolia on kaksi.

Vaikka en pidä itseäni uskovaisena, puolustan vahvasti kristillisiä arvoja ja kristinuskon asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa.

Olen saanut kristillisen kasvatuksen ja kristilliset perinteet ovat olleet osa elämääni aina. Kasteet, konfirmaatiot, häät ja hautajaiset ovat tuoneet mukanaan monia merkityksellisiä hetkiä.

Kymmenen käskyä muodostavat mielestäni hyvän perustan toisia kunnioittavalle elämäntavalle.

Kristinusko on erottamaton osa suomalaista historiaa, kulttuuria ja perinteitä. Sen asemaa on vaalittava myös tulevaisuudessa.

Uskonnonvapaus kuuluu kaikille, mutta minkään uskonnon nimissä ei pidä hyväksyä suomalaisen yhteiskunnan perusarvojen tai muiden ihmisten oikeuksien loukkaamista. Kulttuurillemme vihamielisille uskonnoille ei tule antaa liikaa jalansijaa.

Suomalaisuus on jotain niin hienoa ja ainutlaatuista, että siitä kannattaa puolustaa.

Pienenä pohjoisena kansana olemme rakentaneet itsenäisen, turvallisen ja hyvinvoivan Suomen. Tätä saavutusta ei pidä pitää itsestäänselvyytenä.

Haluan puolustaa suomalaista kulttuuria, kansallista itsemääräämisoikeutta ja oikeuttamme päättää oman maamme asioista.

Suhtaudun kriittisesti kehitykseen, jossa päätösvaltaa siirtyy yhä kauemmas suomalaisilta ja kansallisomaisuuttamme sekä luonnonvarojamme koskevia ratkaisuja tehdään ilman riittävää huomiota Suomen pitkän aikavälin etuihin.

Kansainvälinen yhteistyö on tärkeää, mutta sen ei pidä tarkoittaa oman kulttuurimme, itsenäisyytemme tai kansallisten etujemme sivuuttamista.