Hoitajien pakkorokotukset hyväksyttiin

Kyllähän oli pettymys tämän päiväinen eduskunnan äänestys koskien hoitoalan pakkorokotuksia. Jo muutenkin työvoimapulasta kärsivälle alalle aiheutetaan lisäongelmia, joiden seurauksena yhä useampi siirtyy pois alalta. Tämä aiheuttanee sen, että jäljelle jäävien työmäärä ja ahdinko vain kasvaa. Tilastojen valossa meillä ei ole täällä Suomessa olemassa mitään sellaista tilannetta, että näin vakava ihmisoikeuksien loukkaus olisi mitenkään perusteltavissa.

Äänestystulos oli 107 pakkorokotuksen puolesta ja 32 sitä vastaan. Peräti 60 ehdokasta oli poissa näinkin tärkeästä äänestyksestä. Poissaolleiden joukosta erottautui selkeästi nimiä, jotka todennäköisesti olivat poissa äänestyksestä siksi, että arvelivat pakkorokotusta kannattavan äänensä karkottavan äänestäjiään. Jos oma politiikka perustuu äänten kalasteluun eturyhmiä mielistelemällä, niin on turvallisinta jättäytyä kokonaan pois näin syvästi kansaa kahtia jakavista äänestyksistä.

Pakkorokotuksissa ei ole kysymys riskiryhmien suojaamisesta. On hyvin tiedossa, että rokote varsin huonosti estää saamasta tartuntaa ja varsin huonosti estää sen levittämistä. Jos riskiryhmiä haluttaisiin suojata, niin silloin riskiryhmien parissa työskenteleviltä vaadittaisiin säännölliset pikatestit esimerkiksi kolmen vuorokauden välein. Testillä terveeksi todettu ei tautia tartuta.

Ja mitäpä tapahtuu seuraavaksi..? Kovasti tuolla kulisseissa huhutaan jo pakkorokotuksien laajentamista hoitoalan lisäksi myös muille aloille. Veikkaankin, että tämä on vasta pelkkä päänavaus laajemmille pakkorokotuksille. On helppo aloittaa pakkorokotukset ryhmästä, jolle ne voidaan kaikkein helpoiten perustella. Ketä seuraavaksi, rekkakuskit, kaupanalan työntekijät, rakennusala vai joku muu..? Vain mielikuvitus on rajana kun rokottamisesta on tullut sairas pakkomielle.

Tässä vielä äänestyksen tuloslista edustajakohtaisesti. Jaa kannattaa pakkorokotusta, ei vastustaa sitä.

Adlercreutz Anders /rJaa
Aittakumpu Pekka /keskJaa
Alanko-Kahiluoto Outi /vihrJaa
Andersson Li /vasPoissa
Antikainen Sanna /psEi
Asell Marko /sdJaa
Autto Heikki /kokJaa
Berg Kim /sdJaa
Bergqvist Sandra /rJaa
Biaudet Eva /rJaa
Blomqvist Thomas /rPoissa
Eerola Juho /psEi
Eestilä Markku /kokPoissa
Elo Tiina /vihrJaa
Elomaa Ritva /psEi
Eloranta Eeva-Johanna /sdJaa
Eskelinen Seppo /sdJaa
Essayah Sari /kdEi
Filatov Tarja /sdJaa
Forsgrén Bella /vihrJaa
Grahn-Laasonen Sanni /kokJaa
Gustafsson Jukka /sdJaa
Guzenina Maria /sdJaa
Haatainen Tuula /sdJaa
Haavisto Pekka /vihrJaa
Halla-aho Jussi /psPoissa
Harakka Timo /sdPoissa
Harjanne Atte /vihrJaa
Harkimo Harry /liikJaa
Hassi Satu /vihrJaa
Heikkinen Hannakaisa /keskPoissa
Heikkinen Janne /kokPoissa
Heinonen Timo /kokPoissa
Heinäluoma Eveliina /sdJaa
Henriksson Anna-Maja /rPoissa
Holopainen Hanna /vihrJaa
Holopainen Mari /vihrJaa
Honkasalo Veronika /vasJaa
Honkonen Petri /keskPoissa
Hopsu Inka /vihrJaa
Hoskonen Hannu /keskJaa
Huru Petri /psEi
Huttunen Hanna /keskPoissa
Hyrkkö Saara /vihrJaa
Häkkänen Antti /kokPoissa
Hänninen Katja /vasPoissa
Immonen Olli /psEi
Jokinen Kalle /kokPoissa
Junnila Vilhelm /psPoissa
Juuso Kaisa /psEi
Juvonen Arja /psEi
Järvinen Heli /vihrPoissa
Kaikkonen Antti /keskJaa
Kaleva Atte /kokJaa
Kalli Eeva /keskJaa
Kalmari Anne /keskJaa
Kanerva Ilkka /kokPoissa
Kankaanniemi Toimi /psPoissa
Kari Emma /vihrPoissa
Kari Mika /sdJaa
Kauma Pia /kokJaa
Kaunisto Ville /kokJaa
Kautto Juho /vasPoissa
Kemppi Hilkka /keskJaa
Keto-Huovinen Pihla /kokJaa
Kettunen Tuomas /keskJaa
Kiljunen Anneli /sdJaa
Kiljunen Kimmo /sdJaa
Kilpi Marko /kokPoissa
Kinnunen Jari /kokPoissa
Kinnunen Mikko /keskJaa
Kiuru Krista /sdJaa
Kiuru Pauli /kokJaa
Kivelä Mai /vasJaa
Kiviranta Esko /keskJaa
Kivisaari Pasi /keskJaa
Kontula Anna /vasJaa
Koponen Ari /psEi
Koponen Noora /vihrPoissa
Kopra Jukka /kokJaa
Koskela Jari /psEi
Koskinen Johannes /sdJaa
Kosonen Hanna /keskJaa
Kotiaho Jouni /psPoissa
Koulumies Terhi /kokJaa
Kulmuni Katri /keskPoissa
Kurvinen Antti /keskJaa
Kvarnström Johan /sdJaa
Kyllönen Merja /vasPoissa
Kymäläinen Suna /sdJaa
Kärnä Mikko /keskPoissa
Könttä Joonas /keskJaa
Laakso Sheikki /psEi
Laiho Mia /kokJaa
Laukkanen Antero /kdEi
Lehto Rami /psEi
Leppä Jari /keskJaa
Lindén Aki /sdJaa
Lindtman Antti /sdJaa
Lintilä Mika /keskPoissa
Lohi Markus /keskJaa
Lohikoski Pia /vasJaa
Lundén Mikko /psEi
Löfström Mats /rPoissa
Malm Niina /sdJaa
Marin Sanna /sdJaa
Marttinen Matias /kokJaa
Mattila Hanna-Leena /keskJaa
Meri Leena /psEi
Mikkonen Krista /vihrJaa
Multala Sari /kokPoissa
Mustajärvi Markus /vasJaa
Mykkänen Kai /kokJaa
Myllykoski Jari /vasPoissa
Mäenpää Juha /psEi
Mäkelä Jani /psEi
Mäkinen Riitta /sdJaa
Mäkisalo-Ropponen Merja /sdPoissa
Mäkynen Jukka /psEi
Mäkynen Matias /sdJaa
Niemi Veijo /psEi
Niikko Mika /psPoissa
Norrback Anders /rJaa
Nurminen Ilmari /sdPoissa
Ohisalo Maria /vihrPoissa
Ojala-Niemelä Johanna /sdPoissa
Ollikainen Mikko /rJaa
Orpo Petteri /kokJaa
Ovaska Jouni /keskJaa
Paatero Sirpa /sdJaa
Packalén Tom /psPoissa
Pekonen Aino-Kaisa /vasJaa
Pelkonen Jaana /kokJaa
Peltokangas Mauri /psEi
Petelius Pirkka-Pekka /vihrPoissa
Piirainen Raimo /sdPoissa
Pirttilahti Arto /keskJaa
Pitko Jenni /vihrPoissa
Puisto Sakari /psEi
Purra Riikka /psEi
Pylväs Juha /keskJaa
Ranne Lulu /psEi
Rantanen Mari /psEi
Rantanen Piritta /sdJaa
Rehn-Kivi Veronica /rJaa
Reijonen Minna /psPoissa
Rinne Antti /sdPoissa
Risikko Paula /kokJaa
Ronkainen Jari /psEi
Rydman Wille /kokJaa
Räsänen Päivi /kdEi
Saarikko Annika /keskPoissa
Said Ahmed Suldaan /vasJaa
Salonen Kristiina /sdPoissa
Sankelo Janne /kokJaa
Saramo Jussi /vasJaa
Sarkkinen Hanna /vasJaa
Sarkomaa Sari /kokJaa
Satonen Arto /kokJaa
Savio Sami /psPoissa
Savola Mikko /keskJaa
Semi Matti /vasJaa
Simula Jenna /psEi
Sipilä Juha /keskJaa
Sirén Saara-Sofia /kokJaa
Sjöblom Ruut /kokPoissa
Skinnari Ville /sdJaa
Slunga-Poutsalo Riikka /psEi
Soinikoski Mirka /vihrJaa
Strand Joakim /rPoissa
Suomela Iiris /vihrJaa
Taee Hussein /sdPoissa
Taimela Katja /sdJaa
Talvitie Mari-Leena /kokPoissa
Tanus Sari /kdPoissa
Tavio Ville /psEi
Tolvanen Kari /kokJaa
Torniainen Ari /keskJaa
Tuomioja Erkki /sdJaa
Tuppurainen Tytti /sdPoissa
Turtiainen Ano /vkkEi
Tynkkynen Sebastian /psEi
Vallin Veikko /psPoissa
Wallinheimo Sinuhe /kokJaa
Valtonen Elina /kokPoissa
Vanhanen Matti /keskJaa
Werning Paula /sdJaa
Vestman Heikki /kokPoissa
Wihonen Jussi /psEi
Viitanen Pia /sdJaa
Vikman Sofia /kokPoissa
Viljanen Heidi /sdJaa
Virolainen Anne-Mari /kokPoissa
Virta Sofia /vihrPoissa
Vähämäki Ville /psPoissa
Väätäinen Tuula /sdJaa
Yrttiaho Johannes /vasPoissa
Zyskowicz Ben /kokJaa
Östman Peter /kdPoissa

Lähestyviä aluevaaleja ajatellen huomionarvoista on se, että rokotepakon puolesta näyttivät äänestävän lähes kaikki puolueet. Ihmisten oman valinnanvapauden puolesta äänestivät ainoastaan perussuomalaiset, kristilliset ja Ano Turtiainen.

Rokote vai ei..?

Rokottaja.

Vuoden alun kiivain keskustelunaihe näyttää olevan se, että pitäisikö kansalaisen ottaa koronarokote vai pitäisikö se jättää ottamatta?  Ikävä kyllä, asia on kovasti politisoitunut, mikä on saanut realiteetit katoamaan keskustelusta. Kansa on tämän asian suhteen jakautunut voimakkaasti kahteen eri leiriin. Minä en tule sanomaan teille, että mitä teidän tulee rokotteen suhteen tehdä. Sen te päätätte ihan itse, sillä länsimaisen demokratiaan kuuluu olennaisena osana ihmisen vapaus päättää omista asioistaan. Ihmisen oikeus päättää itseensä kohdistuvista terveydenhoidollisista toimenpiteistä kuuluu myös niihin paljon puhuttuihin ihmisoikeuksiin.

Otanko itse rokotteen?

Monia saattaa kiinnostaa, että otanko itse rokotteen. En ota, ainakaan toistaiseksi. Pääasiallisena syynä on se, etten luota vasta markkinoille saapuneen kiireellä kyhätyn rokotteen turvallisuuteen. Muistissa on vielä noin kymmenisen vuotta sitten jyllännyt sika-influenssa, jonka ehkäisyyn suomalaisille tarjottiin Pandemrix-nimistä rokotetta. Lääkeyhtiöt tekevät kylmäkiskoista bisnestä, joten  heidän sopimuksissaan vastuut siirretään rokotteita ostaville hallinnoille. Suomen valtio ei kuitenkaan vastuuta näyttänyt kantavan, joten  lopullinen vastuu tuntuu jäävän rokotteen ottaneille osapuolille.

En myöskään koe huonoa omaatuntoa jättäessäni rokotteen väliin. Mielestäni tärkein olisi saada rokote niille riskiryhmiin kuuluville, jotka sen haluavat. Tärkeäksi riskiryhmien priorisoimisen etusijalle tekee myös Suomen hidas rokotustahti. Näillä näkymin Tammikuun 2020 aikana saadaan rokotettua ainoastaan alle 100 tuhatta ihmistä ja tällä tahdilla neljän miljoonan suomalaisen rokottaminen veisi neljä vuotta aikaa. Eräs huomionarvoinen asia on se, että rokote ei lainkaan suojaa rokotettua henkilöä virukselta, eikä estä sen leviämistä, se ainoastaan lievittää sen aiheuttamia oireita. Näin ollen viruksen leviämisen kannalta rokotteesta ei ole suurtakaan hyötyä.

Olenko rokotevastainen?

En koe olevani rokotevastainen, vaan harkitsen jokaista rokotetta tapauskohtaisesti.  Viimeisimmän rokotteen otin syyskuussa 2019. Kyseessä oli Pneumokokki-bakteerin aiheuttamalta keuhkokuumeelta, verenmyrkytykseltä ja aivokalvontulehdukselta suojaava Prevenar-13-rokote. Koska liikun paljon luonnossa, olen harkinnut myös niin sanotun punkkirokotteen ottamista. Pidän sitä kuitenkin liian kalliina, sillä se ei suojaa lainkaan borrelioosilta, vaan ainoastaan puutiaisaivokuumeelta. Puutiasaivokuume on toki vaarallinen, mutta tapauksia tulee Suomessa esiin vain reippaasti alle sata tapausta vuosittain.

Kausi-influenssarokotteita en ole ottanut, koska en koe itselläni olevan tarvetta sellaisille. Kausi-influenssarokotteiden hyödyistä ollaan montaa eri mieltä, mutta täydellistä suojaa nekään eivät anna.  Virukset muuntuvat nopeasti ja pitäisi olla melkoinen ennustaja, että osaisi sanoa, että mikä virus kulloinkin alkaa väestössä leviämään. Riskiryhmille ja vanhuksille kausi-influenssarokotteet ovat varmastikin hyvä suoja ja heille niitä voikin suositella. Normaali perusterve jantteri ei flunssaan kupsahda, vaikka toki pitää muistaa, että flunssan jälkitaudit saattavat toisinaan olla hyvinkin vakavia.

Ottaako pääministeri rokotteen?

Tällä hetkellä on muoti-ilmiö, että jokainen vähänkin jossain tyrkyllä oleva henkilö kertoo julkisesti ottavansa koronarokotteen.  Myös pääministeri Marin on julkisuudessa kertonut ottavansa koronapiikin. Tämä on melko lailla ristiriidassa Marinin sikainfluenssarokotteesta kirjoittaman blogitekstin kanssa, jossa hän tiukasti suomii sikainfluenssauhkaa keksityksi ja syyttää lääketeollisuutta sen varjolla tehdystä rahastuksesta rokotusten suhteen.

On toki hienoa, että poliitikon näkemykset eivät ole kiveen hakattuja, vaan mielipiteet voivat muuttua tiedon lisääntyessä. Tämän mittaluokan takinkäännössä toivoisin kuitenkin itse pääministerin tuovan julkisesti esiin ne seikat, jotka ovat saaneet mielipiteen muuttumaan näin radikaalisti. Ihan jo siksikin, ettei kansalaiselle syntyisi vaikutelmaa siitä, että mielipiteen on muuttanut miljardien arvoisen lobbauskoneiston voitelu.

Tarvitaan päätöksiä, ei suosituksia

Olisi tietenkin ollut toivottavaa, että hallituksen johtoviisikosta edes yksi olisi joskus käynyt armeijan. Silloin ehkä tiedostettaisiin, että millaista on nopea ja selkeä päätöksenteko. Kun armeijassa liikkumista jouduttiin tartuntatautien leviämisen estämiseksi rajoittamaan, niin ylemmältä portaalta tuli ilmoitus, että kolmeen viikkoon kukaan varuskunnasta ei poistu lomille. Se oli siinä se. Kyllähän se toki harmitti ja harmitti sekin, ettei menetettyjä lomia korvattu mitenkään. Mutta päätös oli selkeä ja koska poikkeuksia ei ollut, niin se oli myös toimiva. Tartuntaketjujen leviäminen varuskunnasta sen ulkopuolelle saatiin estettyä tehokkaasti.

Nyt näyttää siltä, ettei hallitus uskalla tehdä selkeitä päätöksiä. Päätökset tulevat jälkijunassa ja niissä on niin paljon poikkeuksia, ettei niiden tehosta voi mennä edes takuuseen. Esimerkiksi koulujen ja päiväkotien sulkeminen on aiheuttanut paljon hämminkiä vanhemmissa ja he ovat itse joutuneet tekemään päätöksiä siitä, että vievätkö he lapsensa näihin. Tai vaikkapa rajaliikenne, jossa rajat ovat periaatteessa kiinni, mutta rajat ylittävä työmatkapendelöinti jatkuu aivan kuten ennekin. Viron kohdalla tosin raja saatiin nyt tältäkin osin kiinni.

Suositukset eivät ole toimineet. Suosituksista huolimatta Lapin hiihtokeskukset täyttyivät viikonloppuna ja kauppakeskuksissa riittää ihmisiä entiseen malliin. Monet ihmiset eivät vielä tunnu ymmärtävän tilanteen vakavuutta, mikä on toisaalta ymmärrettävää. Tässäkin mielessä hallituksen olisi otettava käyttöön tiukempi linja, joka kertoo ihmisille sen, että nyt ollaan oikeasti tosissaan. Mikä niiden hiihtokeskusten, viihderavintoloiden ja kauppakeskusten sulkemisessa on niin vaikeaa, kun me näemme selkeästi, että nämä palvelut liikuttavat ihmisiä suosituksista huolimatta..?

Koronan tapainen tartuntatauti on  yhteiskunnan toiminnan kannalta sellainen, että yhteiskunnan toiminnot on kyettävä supistamaan minimiin. Kun katsoin hallituksen listausta kriittisten alojen työntekijöistä, niin näyttäisi siltä, että hallituksella on eri näkemys asiasta. Näin äkkiseltään en keksinyt sellaista työtehtävää, jota hallitus ei olisi listannut kriittiseksi. En oikein ymmärrä, että mihin kriisitilanteessa tarvitsemme vaikkapa nuorisotyötekijää tai miksi julkista liikennettä pitää ajattaa tyhjillään maassa, jossa on lähes kolme miljoonaa yksityisautoa ja näiden tuoma kimppakyytimahdollisuus..? Minun mielestäni kriittiset alat ovat tiivistettynä terveydenhuoltoalan kaikki sektorit, rajavalvonta, yleisen järjestyksen valvonta ja huoltovarmuus, johon kuuluu koko elintarvikeketju tuotannosta kuljetuksien kautta kauppoihin, sekä lääke-, että polttoainekuljetukset.

Talousvaikutuksia toki pelätään ja ne ovatkin todella ikäviä. Tuntuu kuitenkin oudolta, että tästä näyttää nyt olevan erityisen huolissaan punavihreä hallitus, jonka mielestä Suomella on tähän asti ollut varaa roiskia älyttömät määrät rahaa mm. maahanmuuttoon, viherpiiperrykseen ja kehitysapuun kasvattaen samaan aikaan valtionvelkaa.

Ihmishenkiä ei tietenkään pitäisi mitata rahassa, mutta liikenneviraston vuonna 2010 teettämän arvion mukaan yksi ihmishenki olisi tuohon aikaan maksanut himpun vajaat kaksi miljoonaa euroa. Siitä voi ehkä tehdä jonkinlaisia päätelmiä siitä, että mitä toimettomuus mahdollisesti tulisi maksamaan. Ennustaminen tosin on vaikeaa, eikä sitä helpota lainkaan se, että eri arviot eroavat huomattavasti toisistaan. Brittiläisen Imperial collegen arvio kuolemantapauksista on kymmenkertainen THL:n arvioon nähden, WHO:n arvio taas kaksikymmenkertainen. Lopullista totuutta ei tiedä tässä vaiheessa kukaan.

Korona vaatii hallitusta toimimaan

Korona-viruksen edetessä seuraan mielenkiinnolla, että löytyykö pääministeri Sanna Marinista todellista johtajuutta vai jääneekö hän historiaan pääministerinä, jonka suurimmaksi saavutukseksi jäi Vogue-lehden kannessa poseeraaminen. Koronaa koskien mitään päätöksiä ei ole saatu aikaiseksi lukuunottamatta yli 500 henkilön yleisötilaisuuksien kieltämistä. Pääministerin mukaan päätökset kuuluvat THL:lle, THL taas sanoo päätösvastuun kuuluvan hallitukselle. Ongelma näyttää olevan se, ettei kukaan uskalla kantaa vastuuta päätöksistä, joiden seuraukset eivät luonnollisestikaan ole tarpeellisuudestaan huolimatta kansakunnan kannalta mieluisia.

Oleellista olisi kuitenkin nopea toiminta, alkuvaiheen toimilla on suuri merkitys epidemian hidastamisessa. Koulujen ja päiväkotien sulkeminen olisi tällä hetkellä se tärkein asia. Tämä toki voidaan tehdä jokaisessa kunnassa erikseen, mutta on muistettava, että nämä ovat paikallispoliitikoille erittäin isoja ja vaikeita päätöksiä. Valtakunnallinen päätös ja sen tuoma yhtenäinen linja olisi taudin leviämisen kannalta kaikkein paras vaihtoehto.

Myös kaikki yhteiskunnan kannalta ei-kriittiset kuntien ja valtion toiminnot pitäisi ajaa alas tai siirtää verkon kautta toimiviksi. Näillä tarkoitan kirjastoja, uimahalleja, urheilupaikkoja, mutta myös erilaisia virastoja. Esimerkiksi Kelan toiminnoista hyvin suuri osa voidaan hoitaa verkossa tai etänä puhelimen välityksellä, joten toimipisteiden toimintaa voitaisiin supistaa huomattavasti.

Yhä useammat Euroopan maat ovat laittaneet rajansa kiinni ja näin pitäisi toimia myös meillä, että kykenemme ehkäisemään uuden tautikannan saapumista ulkomailta. Muutoin käy helposti niin, että edellä mainitsemani isot toimet jäävät helposti hyödyttämiksi. Rajojen sulkeminen on täysin mahdollista, vaikka hallituksemme sisäministerin suulla väittääkin muuta. Tähän antaa mahdollisuuden valmiuslaki, mutta ellei siihen haluta siirtyä, niin asia on mahdollista toteuttaa myös Schengen-sopimuksen kautta.

Antti Rinne on tänään 14.3.2020 ehdottanut hallituksen budjetista löytyvän hätämiljardin käyttöönottoa korona-viruksen talousvaikutuksien lieventämiseksi. Tämä on hyvä ehdotus, mutta uskon sen olevan riittämätön. Minun näkemykseni mukaan nyt olisi oikea hetki luopua sekä kehitysavusta että ilmastorahastoista ja suunata nuo varat epidemiasta kärsivien tahojen tukemiseen, että talous saataisiin mahdollisimman nopeasti jaloilleen ilman että syntyy pysyviä pitkäaikaisvaikutuksia.

Lyhyellä aikavälillä talousvaikutukset tulevat olemaan erittäin merkittäviä huolimatta siitä, että seisooko hallitus tumput suorina vai ryhtyykö se toimiin kansalaistensa suojaamiseksi. Pelkään pahoin, että vaikutukset tulevat olemaan rajuja myös pitkällä aikavälillä, sillä talous notkahtaa globaalisti ja vientiteollisuus on kuitenkin meidän taloutemme kivijalka.

Mutta nyt ei ole aika maalailla piruja seinille, vaan on aika toimia. Kansalaiset ovat toimineet esimerkillisesti, siitä iso kiitos. Myös yritykset ovat toteuttaneet rajuja toimia epidemian hidastamiseksi senkin uhalla, että se on tarkoittanut heille mittavia taloudellisia menetyksiä. Vielä pitäisi saada hallitus toimintakykyiseksi, jonkun täytyy osata ottaa vastuu yhteiskunnallisten toimien toteuttamisesta. Tähän mennessä on kuultu lähinnä vain ongelman vähättelyä, vaikka tällaisen kriisin kohdatessa pitäisi kuulla kansakuntaa yhdistävää ja ihmisille toivoa luovaa puhetta, jossa tehtäisiin hyvin selväksi se, että hyvällä yhteishengellä me selviämme tästä.