Olen ehdolla aluevaaleissa numerolla 114

Olen mukana aluevaaleissa, koska katson, että tulevaan aluevaltuustoon tarvitaan poliittista kokemusta höystettynä maalaisjärjellä. Toimin tällä hetkellä kaupunginvaltuutetun toimen lisäksi myös Porvoon kaupunginhallituksessa, minkä koen tärkeäksi asiaksi aluevaltuutetun roolia ajatellen. On tärkeää, että linkki alueen suurimman kaupunginhallituksen ja aluevaltuuston välillä on mahdollisimman saumaton.

Kirstunvartija

Sote sinällään ei ole mikään uusi juttu, kaupungit ja kunnathan ovat tähän asti sotea pyörittäneet muun toimintansa ohessa. Uutta on se, että alue on laajempi ja perusteilla on kokonaan uusi hallinnollinen elin. Erityisesti alkuvaiheessa on tärkeää, että meitä kirstunvartijoita on valvomassa, ettei hyvinvointialueen varoja käytetä turhaan byrokratiaan. Niin sanottu piilopuoluetuki on jo valmisteilla, perussuomalaiset ovat ainoa puolue, joka sitä vastustaa. Aluevaltuusto muodostaa tarvittavia lautakuntia ja jaostoja, näitä tarvitaan, mutta niitä ei pidä muodostaa liikaa siksi, että tietyt puolueet haluavat jäsenilleen uusia hillotolppia. On myös tärkeää, että varat käytetään palvelujen tuottamiseen, eikä esimerkiksi turhaan ilmastoposeeraamiseen tai johonkin muuhun hyvesignalointiin.

Laadukkaat palvelut

Kun varat ohjataan oikein, voidaan keskittyä palvelujen tuottamiseen. Rahaa ei liiemmälti tule olemaan, mutta tavoitteena tulisi olla se, että vähintään nykyinen palvelutaso pystytään pitämään ja toivottavasti hoitoon pääsyä nopeuttamaan. Perustason sosiaali- ja terveyspalvelut tulisi löytyä jatkossakin jokaisesta kunnasta. Perussuomalaiset ovat esittäneet lääkäritasoisen klinikkabussin käyttöä yhtenä vaihtoehtona palvelujen tuomiseen syrjäseuduille. Huomionarvoista on se, ettei sen tarkoituksena ole korvata kunnista nykyisin löytyviä palveluja, vaan täydentää niitä.

Jotkut ehdokkaat ovat lupailleet synnytysosaston palauttamista Porvooseen. Asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen, sillä rahan lisäksi asiaan vaikuttaa moni muukin asia, kuten esimerkiksi HUS:sin tahtotila ja voimassa oleva lainsäädäntö. Tästä syystä minä en uskalla moista luvata, mutta pidän asiaa kuitenkin sen verran tärkeänä, että mahdollisuudet synnytysosaston takaisin saamiseksi pitäisi ehdottomasti selvittää tulevan aluevaltuuston toimesta.

On myös muistettava, että aluevaltuustot vastaavat sote-toimintojen lisäksi palo- ja pelastustoimesta, sekä ensihoidosta. Nämä ovat henkeä pelastavaa toimintaa, joten näille on varmistettava riittävä rahoitus ja toimintaedellytykset. Erityistä huomiota pitäisi kiinnittää pelastusvalmiuteen alueen erityiskohteiden osalta, joita ovat Loviisan ydinvoimala ja Kilpilahden teollisuusalue Porvoossa.  Tämä saattaa tuottaa hieman hankaluuksia, sillä Marinin hallitus jätti hyvinvointialueiden pelastustoimen rahoitusmallista tietoisesti pois valtakunnallisesti merkittävät riskikohteet, josta syystä Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen budjetissa on nyt 1,6 miljoonan euron kokoinen lovi. Asia ilmeisesti korjattaneen, mutta siihen saattaa kulua pahimmillaan koko ensimmäinen seurantajakso, eli kuusi vuotta.

Ensihoidossa meillä on tällä hetkellä kaksi ambulanssien päivystyspistettä lyhentämässä ensihoidon vasteaikoja, toinen sijaitsee Loviisan Gammelby:ssä, toinen Sipoon Söderkullassa. Näiden toiminta pitää jatkossakin turvata.  Samoin sopimuspalokuntien toiminta on turvattava. Meillä on tällä hetkellä hyvin kattava sopimuspalokuntien verkosto ja siitä on pidettävä kiinni, sillä meillä on laaja alue, paljon maaseutua ja saaristoa. Toimintaa olisi kehitettävä siten, että sopimuspalokunnat saisivat tehokkaammin kutsuja tehtäville, sillä niiden rahoitus on pitkälti kiinni siitä, että onko heillä riittävä määrä tehtäviä.

Suomalainen ensin

Palveluja on tarjottava kaikille samoin kriteerein, eikä maahanmuuttajille pidä muodostaa ohituskaistoja. Suomessamme on jonkin verran laittomasti maassa oleskelevia ihmisiä, joita harhaanjohtavasti kutsutaan paperittomiksi. He ovat laittomasti maassa, joten heille ei silloin pidä järjestää veto- ja pitovoimatekijöiksi luokiteltavia terveyspalveluja.

Me perussuomalaiset teemme selkeätä ja johdonmukaista politiikkaa kaikilla tasoilla ja valtakunnan politiikassa me pyrimme vaikuttamaan siihen, että miljardien kylväminen ulkomaille esimerkiksi kehitysapuun ja tukipaketteihin lopetettaisiin. Meillä Suomessa olisi kyllä mahdollisuus järjestää suomalaisille erinomaisen hyvää hoitoa, rahaa kyllä olisi, mikäli suomalaisten verovarat käytettäisiin suomalaisten hyväksi, eikä kylvettäisi ympäri maailmaa.

Suomalainen ensin on tärkeä pitää mielessä myös hoitajapulaa vastaan taisteltaessa. On tärkeää, että Suomessa hoitoa saadaan Suomeksi, kaksikielisillä alueilla myös ruotsiksi. Kielitaidoltaan vajavainen hoitaja on turvallisuusriski, siksi hoitajia ei pidä tuoda ulkomailta. Alan houkuttelevuutta on nostettava. Palkan lisäksi myös muissa työskentelyolosuhteissa olisi tapahduttava muutos parempaan, että alan jättäneet koulutetut hoitajat palaisivat hoitotyöhön.

Nyt kannattaa äänestää

Aluevaalit ovat monelle hieman outo ja tuntematon asia. Moni perusterve työssäkäyvä ihminen ei välttämättä ole tullut edes ajatelleeksi, että miten tärkeästä asiasta on kyse. Jos ei ole juurikaan lääkäriä tarvinnut, eikä ambulanssia tai paloautoa ole tarvinnut odotella, ovat nämä näissä vaaleissa käsiteltävät asiat jääneet ajatuksissa ehkä hieman taka-alalle. Näiden palveluiden tärkeys muistuu mieleen viimeistään silloin, kun näitä palveluja tarvitaan. Silloin voi olla jo liian myöhäistä, mikäli homma on tyritty, eivätkä palvelut toimi odotetulla tavoin. Siksi täytyy äänestää nyt!

P.S. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen muodostavat seitsemän kuntaa ja minua voi äänestää jokaisessa näistä kunnista. Alueen muodostavat Porvoo, Sipoo, Loviisa, Askola, Lapinjärvi, Myrskylä ja Pukkila.

Hoitajien pakkorokotukset hyväksyttiin

Kyllähän oli pettymys tämän päiväinen eduskunnan äänestys koskien hoitoalan pakkorokotuksia. Jo muutenkin työvoimapulasta kärsivälle alalle aiheutetaan lisäongelmia, joiden seurauksena yhä useampi siirtyy pois alalta. Tämä aiheuttanee sen, että jäljelle jäävien työmäärä ja ahdinko vain kasvaa. Tilastojen valossa meillä ei ole täällä Suomessa olemassa mitään sellaista tilannetta, että näin vakava ihmisoikeuksien loukkaus olisi mitenkään perusteltavissa.

Äänestystulos oli 107 pakkorokotuksen puolesta ja 32 sitä vastaan. Peräti 60 ehdokasta oli poissa näinkin tärkeästä äänestyksestä. Poissaolleiden joukosta erottautui selkeästi nimiä, jotka todennäköisesti olivat poissa äänestyksestä siksi, että arvelivat pakkorokotusta kannattavan äänensä karkottavan äänestäjiään. Jos oma politiikka perustuu äänten kalasteluun eturyhmiä mielistelemällä, niin on turvallisinta jättäytyä kokonaan pois näin syvästi kansaa kahtia jakavista äänestyksistä.

Pakkorokotuksissa ei ole kysymys riskiryhmien suojaamisesta. On hyvin tiedossa, että rokote varsin huonosti estää saamasta tartuntaa ja varsin huonosti estää sen levittämistä. Jos riskiryhmiä haluttaisiin suojata, niin silloin riskiryhmien parissa työskenteleviltä vaadittaisiin säännölliset pikatestit esimerkiksi kolmen vuorokauden välein. Testillä terveeksi todettu ei tautia tartuta.

Ja mitäpä tapahtuu seuraavaksi..? Kovasti tuolla kulisseissa huhutaan jo pakkorokotuksien laajentamista hoitoalan lisäksi myös muille aloille. Veikkaankin, että tämä on vasta pelkkä päänavaus laajemmille pakkorokotuksille. On helppo aloittaa pakkorokotukset ryhmästä, jolle ne voidaan kaikkein helpoiten perustella. Ketä seuraavaksi, rekkakuskit, kaupanalan työntekijät, rakennusala vai joku muu..? Vain mielikuvitus on rajana kun rokottamisesta on tullut sairas pakkomielle.

Tässä vielä äänestyksen tuloslista edustajakohtaisesti. Jaa kannattaa pakkorokotusta, ei vastustaa sitä.

Adlercreutz Anders /rJaa
Aittakumpu Pekka /keskJaa
Alanko-Kahiluoto Outi /vihrJaa
Andersson Li /vasPoissa
Antikainen Sanna /psEi
Asell Marko /sdJaa
Autto Heikki /kokJaa
Berg Kim /sdJaa
Bergqvist Sandra /rJaa
Biaudet Eva /rJaa
Blomqvist Thomas /rPoissa
Eerola Juho /psEi
Eestilä Markku /kokPoissa
Elo Tiina /vihrJaa
Elomaa Ritva /psEi
Eloranta Eeva-Johanna /sdJaa
Eskelinen Seppo /sdJaa
Essayah Sari /kdEi
Filatov Tarja /sdJaa
Forsgrén Bella /vihrJaa
Grahn-Laasonen Sanni /kokJaa
Gustafsson Jukka /sdJaa
Guzenina Maria /sdJaa
Haatainen Tuula /sdJaa
Haavisto Pekka /vihrJaa
Halla-aho Jussi /psPoissa
Harakka Timo /sdPoissa
Harjanne Atte /vihrJaa
Harkimo Harry /liikJaa
Hassi Satu /vihrJaa
Heikkinen Hannakaisa /keskPoissa
Heikkinen Janne /kokPoissa
Heinonen Timo /kokPoissa
Heinäluoma Eveliina /sdJaa
Henriksson Anna-Maja /rPoissa
Holopainen Hanna /vihrJaa
Holopainen Mari /vihrJaa
Honkasalo Veronika /vasJaa
Honkonen Petri /keskPoissa
Hopsu Inka /vihrJaa
Hoskonen Hannu /keskJaa
Huru Petri /psEi
Huttunen Hanna /keskPoissa
Hyrkkö Saara /vihrJaa
Häkkänen Antti /kokPoissa
Hänninen Katja /vasPoissa
Immonen Olli /psEi
Jokinen Kalle /kokPoissa
Junnila Vilhelm /psPoissa
Juuso Kaisa /psEi
Juvonen Arja /psEi
Järvinen Heli /vihrPoissa
Kaikkonen Antti /keskJaa
Kaleva Atte /kokJaa
Kalli Eeva /keskJaa
Kalmari Anne /keskJaa
Kanerva Ilkka /kokPoissa
Kankaanniemi Toimi /psPoissa
Kari Emma /vihrPoissa
Kari Mika /sdJaa
Kauma Pia /kokJaa
Kaunisto Ville /kokJaa
Kautto Juho /vasPoissa
Kemppi Hilkka /keskJaa
Keto-Huovinen Pihla /kokJaa
Kettunen Tuomas /keskJaa
Kiljunen Anneli /sdJaa
Kiljunen Kimmo /sdJaa
Kilpi Marko /kokPoissa
Kinnunen Jari /kokPoissa
Kinnunen Mikko /keskJaa
Kiuru Krista /sdJaa
Kiuru Pauli /kokJaa
Kivelä Mai /vasJaa
Kiviranta Esko /keskJaa
Kivisaari Pasi /keskJaa
Kontula Anna /vasJaa
Koponen Ari /psEi
Koponen Noora /vihrPoissa
Kopra Jukka /kokJaa
Koskela Jari /psEi
Koskinen Johannes /sdJaa
Kosonen Hanna /keskJaa
Kotiaho Jouni /psPoissa
Koulumies Terhi /kokJaa
Kulmuni Katri /keskPoissa
Kurvinen Antti /keskJaa
Kvarnström Johan /sdJaa
Kyllönen Merja /vasPoissa
Kymäläinen Suna /sdJaa
Kärnä Mikko /keskPoissa
Könttä Joonas /keskJaa
Laakso Sheikki /psEi
Laiho Mia /kokJaa
Laukkanen Antero /kdEi
Lehto Rami /psEi
Leppä Jari /keskJaa
Lindén Aki /sdJaa
Lindtman Antti /sdJaa
Lintilä Mika /keskPoissa
Lohi Markus /keskJaa
Lohikoski Pia /vasJaa
Lundén Mikko /psEi
Löfström Mats /rPoissa
Malm Niina /sdJaa
Marin Sanna /sdJaa
Marttinen Matias /kokJaa
Mattila Hanna-Leena /keskJaa
Meri Leena /psEi
Mikkonen Krista /vihrJaa
Multala Sari /kokPoissa
Mustajärvi Markus /vasJaa
Mykkänen Kai /kokJaa
Myllykoski Jari /vasPoissa
Mäenpää Juha /psEi
Mäkelä Jani /psEi
Mäkinen Riitta /sdJaa
Mäkisalo-Ropponen Merja /sdPoissa
Mäkynen Jukka /psEi
Mäkynen Matias /sdJaa
Niemi Veijo /psEi
Niikko Mika /psPoissa
Norrback Anders /rJaa
Nurminen Ilmari /sdPoissa
Ohisalo Maria /vihrPoissa
Ojala-Niemelä Johanna /sdPoissa
Ollikainen Mikko /rJaa
Orpo Petteri /kokJaa
Ovaska Jouni /keskJaa
Paatero Sirpa /sdJaa
Packalén Tom /psPoissa
Pekonen Aino-Kaisa /vasJaa
Pelkonen Jaana /kokJaa
Peltokangas Mauri /psEi
Petelius Pirkka-Pekka /vihrPoissa
Piirainen Raimo /sdPoissa
Pirttilahti Arto /keskJaa
Pitko Jenni /vihrPoissa
Puisto Sakari /psEi
Purra Riikka /psEi
Pylväs Juha /keskJaa
Ranne Lulu /psEi
Rantanen Mari /psEi
Rantanen Piritta /sdJaa
Rehn-Kivi Veronica /rJaa
Reijonen Minna /psPoissa
Rinne Antti /sdPoissa
Risikko Paula /kokJaa
Ronkainen Jari /psEi
Rydman Wille /kokJaa
Räsänen Päivi /kdEi
Saarikko Annika /keskPoissa
Said Ahmed Suldaan /vasJaa
Salonen Kristiina /sdPoissa
Sankelo Janne /kokJaa
Saramo Jussi /vasJaa
Sarkkinen Hanna /vasJaa
Sarkomaa Sari /kokJaa
Satonen Arto /kokJaa
Savio Sami /psPoissa
Savola Mikko /keskJaa
Semi Matti /vasJaa
Simula Jenna /psEi
Sipilä Juha /keskJaa
Sirén Saara-Sofia /kokJaa
Sjöblom Ruut /kokPoissa
Skinnari Ville /sdJaa
Slunga-Poutsalo Riikka /psEi
Soinikoski Mirka /vihrJaa
Strand Joakim /rPoissa
Suomela Iiris /vihrJaa
Taee Hussein /sdPoissa
Taimela Katja /sdJaa
Talvitie Mari-Leena /kokPoissa
Tanus Sari /kdPoissa
Tavio Ville /psEi
Tolvanen Kari /kokJaa
Torniainen Ari /keskJaa
Tuomioja Erkki /sdJaa
Tuppurainen Tytti /sdPoissa
Turtiainen Ano /vkkEi
Tynkkynen Sebastian /psEi
Vallin Veikko /psPoissa
Wallinheimo Sinuhe /kokJaa
Valtonen Elina /kokPoissa
Vanhanen Matti /keskJaa
Werning Paula /sdJaa
Vestman Heikki /kokPoissa
Wihonen Jussi /psEi
Viitanen Pia /sdJaa
Vikman Sofia /kokPoissa
Viljanen Heidi /sdJaa
Virolainen Anne-Mari /kokPoissa
Virta Sofia /vihrPoissa
Vähämäki Ville /psPoissa
Väätäinen Tuula /sdJaa
Yrttiaho Johannes /vasPoissa
Zyskowicz Ben /kokJaa
Östman Peter /kdPoissa

Lähestyviä aluevaaleja ajatellen huomionarvoista on se, että rokotepakon puolesta näyttivät äänestävän lähes kaikki puolueet. Ihmisten oman valinnanvapauden puolesta äänestivät ainoastaan perussuomalaiset, kristilliset ja Ano Turtiainen.

Lasten rokotuksille ei tilastotukea

Drive in koronatesti

Olen usein yrittänyt kysyä asiantuntijoilta, että mihin tilastoon he perustavat tarpeen lasten rokotuksille. Montako lasta on kuollut tai sairastunut vakavaan tautimuotoon? Vastauksena on ollut joko hiljaisuutta tai sitten toteamus, ettei näitä asioita tilastoida erikseen. Nyt sitä tilastotietoa on vihdoinkin saatavilla vuodelta 2020, joka oli myöskin koronavuosi. Tilastojen mukaan lasten rokotuksille ei näyttäisi olevan pienintäkään tarvetta. Tilastodataan voit nopeasti tutustua vaikkapa Iltasanomien uutisen kautta.

Vuonna 2020 Suomessa kuoli koronaan yksi alle 25-vuotias mies. Yhtään lasta ei ole kuollut. Nuorin kuollut nainen on 55-59-vuotias. Euroopan tartuntatautivirasto ECDC:n mukaan suomessa olisi keväällä 2021 kuollut yksi viisivuotias lapsi, mutta THL on kiistänyt tämän tiedon ja kertonut julkisuuteen, ettei tänäkään vuonna ole virukseen kuollut yksikään alle 20-vuotias henkilö. Miksi siis lapsia pitäisi rokottaa, kun tilastojen valossa tämä virus ei selvästikään ole lapsille vaaraksi..? Olen keskustellut asiasta jonkin verran terveydenhuoltoalalla työskentelevien hoitajien kanssa ja päätynyt käsitykseen. etteivät lapset myöskään sairastu niin kutsuttuun vakavaan tautimuotoon.

Vuoden 2020 tilastot vahvistavat sen, mitä olen jo pitkään sanonut. Tauti on vaaraksi lähinnä vanhuksille ja syystä tai toisesta heikentyneen yleiskunnon omaaville muille ihmisille. Ylipaino, diabetes, syöpähoidot yms. Kuolleiden mediaani-ikä on 84-vuotta. Melkein 90 prosenttia kuolleista on yli 70-vuotiaita ja peräti 25 prosenttia oli täyttänyt jo yli 90-vuotta. Kokonaisuudessaan tähän ”pandemiaan” kuoli 558 ihmistä, lukema on niin pieni, ettei mistään pandemiasta voida edes puhua.

Vuonna 2020 suomalaisten suurin kuolinsyy oli edelleen verenkiertoelinten sairaudet, kasvaimet ja muistisairaudet. Näihin menehtyi noin kolme neljäsosaa kuolleista, eli yli 42 000 ihmistä. Kokonaiskuolleisuus nousi 1500 henkilöllä, mutta kun se suhteutetaan väestömäärään ja ikärakenteeseen, niin se pysyi lähes ennallaan.

Mitä näistä tiedoista sitten on pääteltävissä..? Ainakin se, että koronaviruksen vaarallisuutta on pahasti liioiteltu. Se ei ole mikään Espanjantaudin kaltainen tappava tauti, vaan influenssan tavoin iskee vanhuksiin ja muihin yleiskunnoltaan heikoimpiin ihmisiin. Se ei vaadi koko yhteiskunnan pysäyttämistä, vaan riskiryhmien suojaamisen siltä osin kun se on inhimillistä. Tässä yhteydessä olisi muistettava, että viimeisiä elinvuosiaan elävän vanhuksen eristäminen muutenkin vähäisistä sosiaalisista kontakteista ei ole inhimillistä.

Muistutan vielä, että en kehota ketään jättämään rokotetta ottamatta, vaan korostan sitä, että rokotuksien pitäisi aina perustua vapaaehtoisuuteen. Ihmisen oikeus määrätä omasta kehostaan on määritelty YK:n ihmisoikeussopimuksissa ja sitä pitäisi kunnioittaa. Jokaisella tulisi olla mahdollisuus itse päättää, että ottaako rokotteen vaiko ei, eikä ihmisiä tule painostaa ottamaan rokotetta esimerkiksi työpaikoille määrättävän rokotepakon avulla. Mielestäni hoitajille suunniteltava rokotepakko on väärin ja tulee johtamaan lukuisiin irtisanomisiin ja hoitajapulan syvenemiseen.

Tilastot kertovat toki paljon muutakin mielenkiintoista, tilastokeskuksen selkokielisen analyysin löydät täältä.

Kevin Servin, aluevaaliehdokas 2022, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue

Rokote vai ei..?

Rokottaja.

Vuoden alun kiivain keskustelunaihe näyttää olevan se, että pitäisikö kansalaisen ottaa koronarokote vai pitäisikö se jättää ottamatta?  Ikävä kyllä, asia on kovasti politisoitunut, mikä on saanut realiteetit katoamaan keskustelusta. Kansa on tämän asian suhteen jakautunut voimakkaasti kahteen eri leiriin. Minä en tule sanomaan teille, että mitä teidän tulee rokotteen suhteen tehdä. Sen te päätätte ihan itse, sillä länsimaisen demokratiaan kuuluu olennaisena osana ihmisen vapaus päättää omista asioistaan. Ihmisen oikeus päättää itseensä kohdistuvista terveydenhoidollisista toimenpiteistä kuuluu myös niihin paljon puhuttuihin ihmisoikeuksiin.

Otanko itse rokotteen?

Monia saattaa kiinnostaa, että otanko itse rokotteen. En ota, ainakaan toistaiseksi. Pääasiallisena syynä on se, etten luota vasta markkinoille saapuneen kiireellä kyhätyn rokotteen turvallisuuteen. Muistissa on vielä noin kymmenisen vuotta sitten jyllännyt sika-influenssa, jonka ehkäisyyn suomalaisille tarjottiin Pandemrix-nimistä rokotetta. Lääkeyhtiöt tekevät kylmäkiskoista bisnestä, joten  heidän sopimuksissaan vastuut siirretään rokotteita ostaville hallinnoille. Suomen valtio ei kuitenkaan vastuuta näyttänyt kantavan, joten  lopullinen vastuu tuntuu jäävän rokotteen ottaneille osapuolille.

En myöskään koe huonoa omaatuntoa jättäessäni rokotteen väliin. Mielestäni tärkein olisi saada rokote niille riskiryhmiin kuuluville, jotka sen haluavat. Tärkeäksi riskiryhmien priorisoimisen etusijalle tekee myös Suomen hidas rokotustahti. Näillä näkymin Tammikuun 2020 aikana saadaan rokotettua ainoastaan alle 100 tuhatta ihmistä ja tällä tahdilla neljän miljoonan suomalaisen rokottaminen veisi neljä vuotta aikaa. Eräs huomionarvoinen asia on se, että rokote ei lainkaan suojaa rokotettua henkilöä virukselta, eikä estä sen leviämistä, se ainoastaan lievittää sen aiheuttamia oireita. Näin ollen viruksen leviämisen kannalta rokotteesta ei ole suurtakaan hyötyä.

Olenko rokotevastainen?

En koe olevani rokotevastainen, vaan harkitsen jokaista rokotetta tapauskohtaisesti.  Viimeisimmän rokotteen otin syyskuussa 2019. Kyseessä oli Pneumokokki-bakteerin aiheuttamalta keuhkokuumeelta, verenmyrkytykseltä ja aivokalvontulehdukselta suojaava Prevenar-13-rokote. Koska liikun paljon luonnossa, olen harkinnut myös niin sanotun punkkirokotteen ottamista. Pidän sitä kuitenkin liian kalliina, sillä se ei suojaa lainkaan borrelioosilta, vaan ainoastaan puutiaisaivokuumeelta. Puutiasaivokuume on toki vaarallinen, mutta tapauksia tulee Suomessa esiin vain reippaasti alle sata tapausta vuosittain.

Kausi-influenssarokotteita en ole ottanut, koska en koe itselläni olevan tarvetta sellaisille. Kausi-influenssarokotteiden hyödyistä ollaan montaa eri mieltä, mutta täydellistä suojaa nekään eivät anna.  Virukset muuntuvat nopeasti ja pitäisi olla melkoinen ennustaja, että osaisi sanoa, että mikä virus kulloinkin alkaa väestössä leviämään. Riskiryhmille ja vanhuksille kausi-influenssarokotteet ovat varmastikin hyvä suoja ja heille niitä voikin suositella. Normaali perusterve jantteri ei flunssaan kupsahda, vaikka toki pitää muistaa, että flunssan jälkitaudit saattavat toisinaan olla hyvinkin vakavia.

Ottaako pääministeri rokotteen?

Tällä hetkellä on muoti-ilmiö, että jokainen vähänkin jossain tyrkyllä oleva henkilö kertoo julkisesti ottavansa koronarokotteen.  Myös pääministeri Marin on julkisuudessa kertonut ottavansa koronapiikin. Tämä on melko lailla ristiriidassa Marinin sikainfluenssarokotteesta kirjoittaman blogitekstin kanssa, jossa hän tiukasti suomii sikainfluenssauhkaa keksityksi ja syyttää lääketeollisuutta sen varjolla tehdystä rahastuksesta rokotusten suhteen.

On toki hienoa, että poliitikon näkemykset eivät ole kiveen hakattuja, vaan mielipiteet voivat muuttua tiedon lisääntyessä. Tämän mittaluokan takinkäännössä toivoisin kuitenkin itse pääministerin tuovan julkisesti esiin ne seikat, jotka ovat saaneet mielipiteen muuttumaan näin radikaalisti. Ihan jo siksikin, ettei kansalaiselle syntyisi vaikutelmaa siitä, että mielipiteen on muuttanut miljardien arvoisen lobbauskoneiston voitelu.

Pelasta pörriäinen – tuhoa puisto..?

Mehiläinen.

Tässä taannoin Yle käynnisti kampanjan nimeltään pelasta pörriäinen. En ole asiaan liiemmälti huomiota kiinnittänyt, mutta asia alkoi kiinnostamaan nyt, kun kampanjan verukkeella pyritään tuhoamaan kaupunkikuvallisesti arvokkaita puistoalueita muuttamalla ne hoitamattomiksi niityiksi ja kukkakedoiksi ja jättämällä niihin puita lahoamaan. Esimerkiksi meillä Porvoossa kuudessa puistossa suoritetaan ”valikoivaa nurmenniittoa” ja nurmen niittäminen näyttäisi unohtuneen monessa muussakin paikassa. Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että samaan aikaan kuitenkin suunnitellaan uusia puistoja.

Kävin tiedepuolen keskusteluista hakemassa vähän tietoa asiasta. Siellä tunnistettiin ongelma, pörriäiset ovat todellakin vähentyneet. Sen lisäksi siellä tunnistettiin myös ongelman todelliset syyt, jotka ovat sangen muita kuin puistoalueiden hoito kaupunkiympäristöissä.

Globaalilla tasolla pörriäisten osalta ongelmaksi mainittiin torjunta-aineet, kuten glyfosaatti. Pölyyntymisen osalta taas esiin nousi GMO, eli geenimanipuloitu ruuan tuotanto. GMO-lajikkeet eivät tuuleennu tai pölytä, eikä siitepölyä välttämättä edes synny. Mehiläisten osalta mainittiin esikotelomätä ja varriopunkki, mutta myös todettiin, että mehiläiset ovat sangen huonoja pölyttäjiä.

Kotimaan osalta keskusteluissa nousi pintaan neonikotinoidimyrkyt, joita yleisesti käytetään sekä maataloudessa, että metsänhoidossa tuholaisten ja tuhohyönteisten torjuntaan.  Ainetta verrattiin haitallisuudeltaan jopa meillä nykyisin kiellettyyn DDT:hen. Neonikotinoidimyrkkyjen vaikutus pölyttäjiin on huomattavan suuri.

Osaltaan pölyttäjäkannan romahtamiseen pidettiin syynä maatalouden alasajoa ja pienviljelyn lopettamista. Tästä eivät ole kärsineet pelkästään hyönteiset, vaan myös linnut, esimerkiksi pääskyskanta on puoliintunut pienviljelyn vähentämisen seurauksena.

Pölyttäjäongelman todellinen syy näyttäisi siis olevan torjunta-aineiden käyttö ja maatalouden alas-ajo erityisesti pienviljelyn osalta. Pölyttäjien luonnolliset elinympäristöt ovat siis vähentyneet ja nyt joku on saanut päähänsä, että ne voitaisiin korvata tekemällä kaupunkiympäristössä sijaitsevista puistoista niille elinympäristöjä. Veikkaan, että idea on syntynyt vihreiden keskuudessa, sillä puoluetta äänestävät pääasiassa nuoret kaupunkilaistytöt, jotka eivät käytännössä tiedä mitään luonnosta. Kampanja onkin erityisessä suosiossa nimenomaan vihervasemmistolaisten keskuudessa.

On hyvä muistaa, että luonto toimii siten, että kun toivotuille lajikkeille tehdään mieluisia elinympäristöjä, niin niissä lisääntyvät myös epätoivotut lajit. Kun puistoalue päästetään niityksi, on se oivallinen alusta myös punkkien lisääntymiselle. Punkkien lisääntyminen ihmisen elinympäristössä ei ole hyvä asia. Tai sitten hyttyset. Hyttysten kanssa pärjää aina jotenkin tuolla luonnossa, mutta harvempi niitäkään omalle takapihalleen haluaa.

Facebookin alati muuttuvat käytännöt

Nykyisessä yhteiskunnassa keskustelua ohjataan sananvapautta rajoittamalla. Tunnen rajat hyvin, joten ei ihan heti uskoisi minun saavan julkaisukieltoa facebookkiiin. Niin kuitenkin kävi. Vaikka se ei viimeaikaisista julkaisuista tullutkaan. Se tuli vuonna 2016 tehdystä päivityksestä. Se ei silloin rikkonut yhteisönormeja, eikä ole rikkonut yhteisönormeja sen koko kolmen vuoden aikana, jonka se on ollut kaikkien luettavissa. Mutta kymmenen päivää ennen tulevia eduskuntavaaleja tämä Facebookin mukaan ”äskettäin julkaisemani” vuonna 2016 tehty julkaisu muuttuikin yhteisönormeja rikkovaksi.  

Olen tässä vuosien varrella pyrkinyt omaksumaan Facebookin päivä päivältä kireämmiksi muuttuneita yhteisönormeja. Mielestäni olen siinä melko hyvin onnistunutkin. Kulttuurimarxistien toivoma itsesensuuri on saanut minut jättämään tiettyjä juttuja julkaisematta, samoin kommentoinnin osalta on moni asia jäänyt vaille kommenttia tai sitten sitä kommenttia on pehmennetty huolella.



Henkilökohtaisesti pidän päivitystäni asiallisena. Se ajoittuu hetkeen, jolloin pääministeri Sipilä ehdotti, että voisimme ottaa humanitaarisen maahanmuuton kautta tänne Syyrian sodassa vammautuneita ihmisiä. Laitoin tällöin Sipilälle ja kumppaneille viestiä, että jos he haluavat tietää, että mitä sotavammapotilaiden hoito maksaa, niin kannattaa käydä tutustumassa Hyvinkään poliisiammuskelussa loukkaantuneeseen Heidi Foxelliin. Suomen valtio ei voi koskaan korvata tälle urhealle naiselle hänen kärsimyksiään, mutta on velvollinen tekemään hänen hyväkseen kaiken mahdollisen. Tätä velvollisuutta Suomella ei kuitenkaan ole vieraiden valtioiden kansalaisia kohtaan.

Epäilen, että Facebook tulkitsee päivitykseni ongelmaksi sen, että käytin sanaa elintasopakolainen. Se oli sallittu sana silloin ja se on ollut sitä koko sen kolmen vuoden ajan, jonka päivitys on ollut kaikkien nähtävillä.  Eduskuntavaaleihin on aikaa enää kymmenen päivää ja me perussuomalaiset olemme todella kovassa nosteessa.

Uskon, että julkaisukieltoni johtuukin siitä, että meidän kampanjointiamme pyritään häiritsemään. Kun se ei enää onnistu kaduilla, koska jokainen rikottu vaalimainoksemme tuo meille lisää ääniä, niin sananvapauttamme yritetään estää sosiaalisessa mediassa. En nimittäin ole ainoa perussuomalainen, jonka ilmaisunvapautta juuri nyt rajoitetaan mielivaltaisesti lätkäistyjen julkaisukieltojen avulla. Itseni puolesta voin todeta, että minua ei hiljennetä, taistelu jatkuu kaikesta huolimatta. Konstit on monet.

Eduskuntavaaliehdokas Kevin servin Uudeltamaalta numerolla 71.

Kaivoslaki kaipaisi muutosta

Kaivostoimintaa.
Kaivostoimintaa.

Tapaninpäivänä silmiini osui lehtijuttu, jossa Australialainen Dragon Mining Oy uhkasi Hong Kongin pörssiin jättämässään tiedotteessa tyhjentävänsä Valkeakosken kultakaivoksen, ennen kuin Suomen viranomaiset ehtivät käsitellä kaivostoimintaa koskevat ympäristövalitukset. Dragon Mining kertoi listalleottoesitteessään myös sen, että se oli hakannut Kaapelinkulmalla ympäristöluvan vastaisesti kirjopapurikkoperhosen suojametsää. Yhtiöllä on myös luvaton kaatopaikka Orivedellä.

Yllä oleva teksti on hyvä esimerkki siitä, millainen on ulkomaisten kaivosyhtiöiden moraalinen vastuu Suomen luonnosta ja sen suojelusta. Asia ei heitä tunnu kiinnostavan pätkääkään. Kun liiketoiminnasta Suomeen maksettavat verot jäävät verosuunnittelun takia lähes olemattomiksi ja malmilähteiden ehdyttyä yritystoiminta joko ajautuu tai ajetaan konkurssiin, niin hommassahan ei nykyisellään ole meidän kannaltamme juurikaan järkeä. Konkurssiin ajautuneiden kaivosyritysten ympäristösotkujen korjaaminen saattaa jäädä veronmaksajien harteille.

Kyseinen esimerkkitapaus osoittaa, että olisi erittäin tärkeää, että laki mahdollistaisi viranomaisille kaivostoiminnan pysäyttämisen valitusprosessin ajaksi silloin, kun ympäristövaikutusten voidaan katsoa olevan merkittävän negatiivisia. Ei voi olla oikein, että ulkomaiset yritykset voivat tyhjentää kaivoksia ympäristöstä välittämättä hit&run-taktiikalla. Samassa yhteydessä pitäisi miettiä myös sitä, että miten yritykset saataisiin entistä tehokkaammin vastuuseen maisemoinnista ja kaivosalueen luonnon palauttamisesta normaalitilaan kaivostoiminnan loppuessa.

Suomessa on puhuttu paljon kaivosveron tarpeellisuudesta. Kaivosveron vastustajat vetoavat siihen, että kaivosalan kannattavuuden väitetään verokikkailuista huolimatta olevan heikkoa. Heidän mielestään välilliset vaikutukset ovat riittäviä, tuovathan kaivokset työpaikkoja, lisäävät uusien palveluiden tarvetta ja piristävät elinkeinotoimintaa alueellisesti.

Minä kuulun kaivosveron kannattajiin. Minusta on väärin, että ulkomaalaiset yhtiöt voivat tehdä maavarauksia ja louhia arvometalleja lähes täysin korvauksetta. Kyse on satojen miljoonien arvoisista uusiutumattomista esiintymistä, joiden arvo vain nousee nousemistaan maailmanlaajuisen kysynnän kasvaessa. Erityisesti ns. hi-tech-metallien arvo tulee nousemaan merkittävästi niiden kysynnän kasvaessa tulevaisuudessa. Esimerkiksi sähköautojen ja kännyköiden akuissa käytettävän litiumin kysyntä tulee kasvamaan huomattavasti sähköautojen yleistyessä.

Kaivosvero tai erillinen louhittavista malmeista maksettava rojalti joko yhdessä tai erikseen toisi meille vaurautta ja mahdollistaisi myös sen, että kaivostoiminnasta syntyvät alueelliset kulut voitaisiin kustantaa siten, etteivät ne jäisi yksinomaan paikallisten kontolle. Kaivostoiminta vaatii kuitenkin ympärilleen merkittäviä sijoituksia tieinfraan ja alueen asunto- ja palveluntuotantoon. Kaivosverojen ja rojalttien avulla olisi myös mahdollista tukea ensisijaisesti kotimaisia kaivostoimijoita ulkomaisten sijaan.

Hyvää itsenäisyyspäivää 2018!

Vuoden 2017 soihtukulkueen lippuairue.
Itsenäisyyspäivän soihtukulkue 2017.

Toivotan kaikille hyvää itsenäisyyspäivää vuonna 2018. Itselläni on vuosien varrella ollut erilaisia tapoja viettää itsenäisyyspäivää, mutta vain yksi niistä on muodostunut jatkuvaksi traditioksi. Nimittäin itsenäisyyspäivän soihtukulkue, johon aion osallistua jälleen tänäkin vuonna.  Siitäkin huolimatta, että media on kulkueen pyrkinyt leimaamaan äärioikeiston marssiksi. Jos tämän maan itsenäisyyden pelastamiseen tarvitaan äärioikeistoa, niin tässä tapauksessa kuulun mielelläni siihen. Etenkin, kun median mielestä kaikki kansallismielisyys ja isänmaallisuus luetaan äärioikeistolaiseksi liikehdinnäksi. Termi ”äärioikeistolainen” tarkoittaakin nykyään isänmaataan ja omaa kansaansa rakastavaa tolkun ihmistä.

Itsenäisyyspäivänä huomio kiinnittyy tai ainakin sen pitäisi kiinnittyä sotiemme veteraaneihin. Vuodet ovat vierineet ja ihmiset ovat saaneet nauttia rauhan ajasta jo pitkään. Jo niinkin pitkään, että päättäjiltä on päässyt tyystin unohtumaan se, että miksi sotia käytiin. Kun Suomen pitäisi olla itsenäinen valtio, jonka päättäjät pyyteettömästi työskentelisivät oman kansansa hyvinvoinnin eteen, niin käytännössä päättäjämme ovat rahan marionetteja, joita ohjataan EU:sta jaYK:sta käsin.  En kuitenkaan syytä näitä kahta suurta globaalia toimijaa ihan kaikesta, sillä osasyyllinen ahdinkoomme on neljäs valtiomahti, sosiaalisen median yleistyessä kuolinkamppailuaan käyvä ”valtamedia”, joka informaatiovaikuttamisellaan saa äänestäjät äänestämään itselleen epäedullisia valintoja.

Olen siitä onnellisessa asemassa, että ikäni puolesta olen saanut elää hyvin paljon suomalaiseen elämään kuuluvia nousukausia. Muistan 80-luvun kulta-ajat, jolloin suomalainen elintaso oli korkea ja ihmisillä meni hyvin. Vesisängyt ja muu turhuus löytyivät lähes joka kodista ja bensa oli ”halpaa”. Ihmisillä riitti ostovoimaa, eikä leipäjonoja näkynyt. Kunnes sitten tuli 90-luvun pankkikriisi ja siitä lähtenyt alamäki, joka ei näytä päättyvän vieläkään.

Kaikesta huolimatta emme olisi Suomi ilman sotiemme veteraanien, lotta-järjestön ja muiden vapaaehtoisesti maanpuolustukseen osallistuneita tahojen panosta. Siviilipalvelusmiehiä ja totaalikieltäytyjiä ei tuolloin kai juurikaan ollut, mutta maanpuolustukseen osallistuttiin myös kotirintamalta käsin, yhteiskunnan tulee toimia myös vaikeinakin aikoina. Toivon, että yhä useampi ihminen avaisi silmänsä ja havahtuisi näkemään nykyisen globaalin kehityksen vaarat. Nykyinen meno ei voi jatkua.

Poliittisessa kentässä on tapahduttava muutos, jonka toivoisin näkeväni meidän perusuomalaisten puolueen lisäksi muissakin puolueissa. Nykyinen liberaali linja ei voi jatkua, jos ajatuksena on viettää itsenäisyyspäivää vielä tulevinakin vuosina. Toivotan hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!

Eduskuntavaaliehdokas Kevin Servin

Asunnottomuus on poliittinen tahtotila

Idols-tähtä Leevi Salonen esiintymässä Porvoon asunnottomien yössä.

Sain eräältä taholta kutsun osallistua Porvoossa 17. lokakuuta järjestettyyn asunnottomien yöhön. Mietin hetken, että olisiko osallistuminen hieman tekopyhää, kun ainakin periaatteessa ratkaisun avaimet ovat meillä päättäjillä. Päätin kuitenkin osallistua, sillä me perussuomalaiset olemme aina pyrkineet pitämään suomalaisten vähäosaisten puolia. Verkostoitumisen kannalta osallistuminen on hyväksi, tällaisissa tilaisuuksissa on hyvät mahdollisuudet luoda suhteita näiden asioiden parissa työskenteleviin henkilöihin.

Jälleen tänäkin vuonna päällimmäisenä mieleen tuli kysymys siitä, että miksi me oman maamme vähäosaisten sijaan roiskimme rahaa ulkomaille..? Meillä on varaa rakentaa tuulimyllyjä Afrikkaan ja rakentaa kirjastoja Somalimaahan, mutta meillä ei näytä edelleenkään olevan varaa oman maamme vähäosaisten auttamiseen.

Viime vuonna näihin aikoihin me hämmästelimme sitä, että maassamme noihin aikoihin lopetettiin lukuisia hiljentyneitä vastaanottokeskuksia. Monet meistä perussuomalaisista ehdottivat niiden muuttamista asunnottomien yömajoiksi, mutta ketään muuta se ei näyttänyt kiinnostavan. Edelleen en voi kuin hämmästellä, että maastamme löytyy ympärivuorokautisia täysihoidolla varustettuja yömajoja ulkomailta tulleille turvapaikanhakijoille, mutta ei juurikaan löydy vastaavanlaisia palveluja oman kansamme vähäosaisille.

Yksi asia on kuitenkin varmaa. Asunnottomuus on poliittinen tahtotila. Jos me kykenemme järjestämään ympärivuorokautisia täydellä ylläpidolla varustettuja majoituskeskuksia yli 30 tuhannelle maahamme saapuneelle turvapaikanhakijalle, niin kyllä me pystyisimme järjestämään sen saman hieman reilulle 7 tuhannelle kotimaiselle asunnottomallekin. Ikävä kyllä, maassamme valtaa pitävät tällä hetkellä globalistit.

Blogini siirtyy tänne.

Virallinen blogini osoitteesta https://kevinservin.wordpress.com/ siirtyy nyt tänne uudelle sivustolle. Käytännössä vanha blogi vanhoine teksteineen jää lepäämään vanhaan sijaintiinsa ja uudet jutut julkaistaan ainoastaan tässä uudessa blogissa. 

Blogi on minulle paikka, johon kirjoitan pääasiassa sellaisia tekstejä, joiden haluan säilyvän myöhempää käyttöä varten. Tästä johtuen päivitystahti on melko verkkainen. Ajankohtaisiin asioihin otan kantaa enemmän Facebookissa ja pysyäksesi ajan tasalla suosittelenkin siirtymään poliitikkosivuni tykkääjiin. Facebook-sivuni löydät täältä.


1 2