fbpx

Visiointia hyvinvointistrategiasta

Viitaten aikaisempaan kirjoitukseeni aluevaltuuston strategiasta tuon tässä nyt esiin, että mitä asioita minä pidän tärkeinä strategian kannalta.

Työvoiman saatavuus

Tällä hetkellä varmastikin jokaisen hyvinvointialueen yksi keskeisin ongelma on työvoiman saatavuus. Vallitseva hoitajapula ja valtiovallan asettamat jokseenkin epärealistiset tavoitteet hoitajamitoituksen ja hoitotakuun suhteen vaativat paljon henkilöstöä, mutta terveydenhuollon ammattilaiset karkaavat yhä enenevässä määrin muihin hommiin. Hoitajat kokevat palkkauksen suurimmaksi ongelmaksi, mutta ongelmia on myös monissa muissa asioissa, kuten työvuorojärjestelyissä ja johtamistavoissa. Näitä ongelmia on pahentanut koronakriisi ja meneillään olevat työtaistelut.

Palkkaongelmat on suurimmaksi osaksi ratkaistava työtaisteluosapuolten välisinä. Palkalla on vaikea lähteä kilpailemaan, koska rahaa on alueilla käytettävissä rajallinen määrä. Sen sijaan työhyvinvointiin ja työolosuhteisiin me voimme vaikuttaa, tässä meidän pitäisi profiloitua Uudenmaan halutuimmaksi työnantajaksi. Meillä on tähän onnistumisen mahdollisuudet siksi, että pienenä alueena me olemme huomattavasti isompia alueita ketterämpiä. Vetovoimaisen työnantajan lisäksi meidän tulisi muistaa myös pitovoima, on erittäin tärkeää, että ihmiset haluavat myös jäädä alueemme palvelukseen.

Taloudelliset realiteetit

Kuten aiemmassa kirjoituksessani toin esiin, pidän taloudellisten realiteettien huomioimista todella tärkeänä. Kun budjetti on valtiovallan määrittämä ja kovin rajallinen, eikä lainaa voida käyttömenoihin ottaa, on asioita osattava priorisoida siten, että tärkeimmät peruspalvelut toimivat aina tilanteesta riippumatta. On etsittävä säästöjä. Hyvinä työkaluina mainitsisin esimerkiksi digitalisaation.

Etävastaanotot ja nettiajanvaraukset ovat hyvä asia silloin, kun rinnalla pidetään aina saatavilla myös perinteinen face-to-face-vastaanotto ja ajanvaraus puhelimella. Porvoossahan me olemme aika ajoin ruuhkautuneen puhelinpalvelun armoilla ja tätä ongelmaa voisi helpottaa se, että osa asiakkaista saisi varattua aikansa netin välityksellä. Joka tapauksessa tärkeää on toimivien peruspalveluiden järjestämisen rinnalla etsiä rohkeastikin uusia ja tehokkaampia tapoja suoriutua asioista.

Palveluiden saatavuus

Itä-Uudenmaan hyvinvointialue on voimakkaasti kaksikielinen alue, joten palvelua on saatava kummallakin kotimaisella kielellä. Sen lisäksi me olemme alueellisesti hyvin laaja alue, meillä on paljon maaseutua ja saaristoa, joiden asukkaiden palveluntarve on myös huomioitava. Isoin kaupunki on yli 50 tuhannen asukkaan kaupunki pienimmän jäädessä alle kahteen tuhanteen asukkaaseen, joten erot kuntienkin välillä ovat huimat. Pitäisi kyetä määrittelemään sellainen yhteinen palvelutaso, joka on kaikkien saatavissa asuinpaikasta riippumatta. Erikoissairaanhoidon osalta on tehtävä kaikkemme sen eteen, että HUS säilyttää sairaalapalvelumme tulevaisuudessakin ja jopa rakentaa meille uuden sairaalan Porvooseen.

Turvallisuus ja varautuminen

Turvallisuus on asia, joka asukastutkimuksissa nousee usein ihmisten eniten arvostamaksi asiaksi. Pelastuslaitoksen toimintaedellytykset on pyrittävä turvaamaan riittävällä rahoituksella, valtiovalta ei tätä tee. Alueen valtakunnalliset riskitekijät, kuten Kilpilahden öljysatama ja Loviisan ydinvoimala on huomioitava. Yhteistyön pelastuslaitoksen ja kuntien kanssa on toimittava saumattomasti, sillä ison kriisitilanteen sattuessa kohdalle kummankin panostusta tarvitaan. Öljyntorjuntavalmius tulisi säilyttää öljyntorjuntarahaston lopettamisesta huolimatta ja jollain tavalla pitäisi pyrkiä turvaamaan myös vapaapalokuntien toimintaedellytykset.

Nämä ovat siis niitä asioita, joita minä haluaisin tulevassa hyvinvointialueen strategiassa nähdä. Kuten huomaatte, nämä ovat konkretiaa, eivät semantiikkaa. Näiden toteutuminen edellyttänee toki sitä, että meillä pitäisi olla myös riittävät mittarit, joilla voisimme seurata tavoitteiden toteutumista.

Kevin Servin, aluevaltuutettu, aluehallituksen jäsen, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue

Ajatuksia hyvinvointistrategiasta

Hyvinvointialueen strategiaseminaari 23.5.2022
Kuvassa etualalla vasemmiston Mikko Nieminen ja Leo Kylätasku, takana omat aluevatuustoryhmämme jäsenet Ilkka Sillanpää, Kevin Servin, Lennu Sajomaa ja Jenni Lastuvuori.

Tänään 23. toukokuuta kokoonnuimme Haikon kartanoon järjestyksessään toiseen aluevaltuuston strategiatyöpajaan. Ensimmäisestä oli koottu viisi kärkiteemaa, joiden sisältöä nyt hieman tarkennettiin. Mielestäni viisi kärkiteemaa on himppasen liikaa, että strategialla olisi selkeä suunta. Kaksi tai kolme voisi olla toteutumisen kannalta realistisempaa.

Ryhmätyötä tehtiin pöydittäin. Meidän pöydässämme istui meidän lisäksemme vasemmisto. Kun ryhmien yhteenvetojen aika tuli, niin kuuntelin hieman kummissani sitä, että lähes jokainen pöytä lupasi kaikkea hyvää, mutta taloudellisia realiteetteja huomioitiin oikeastaan vain yhdessä tai ehkä kahdessa pöydässä. Joidenkin mielestä sellaisia ei pitäisi strategiassa edes huomioida, mutta mielestäni ne ovat tärkeitä asioita, koska strategiassahan on kyse käytännössä eräänlaisesta toimintasuunnitelmasta.

Mielelläni lukisin strategiasta, että joitain vähemmän tärkeitä asioita toteutettaisiin talouden mahdollistamissa raameissa. Tämä ei kuitenkaan kaikille sovi, koska heidän mielestään ne on silloin liian helppo jättää toteuttamatta, koska taloushan on aina tiukka. Mielestäni priosisointia pitäisi silti tehdä, koska kaikkea ei yksinkertaisesti voi toteuttaa. Työpajan ensimmäisen osan voisin tiivistää kolmeen sanaan: Kaikille kaikkea hyvää. Kuudella sanalla kuvattuna se voisi kuulostaa seuraavalta: Kaikille kaikkea hyvää, maksoi mitä maksoi.

Toisessa osuudessa ryhmät muodostettiin satunnaisesti, jolloin puolueet ja paikkakunnat sekoittuivat. Tässä osuudessa piti löytää neljä kriittistä kohtaa, joihin pitäisi eniten panostaa. Näihin liittyvät ongelmat piti tunnistaa ja kehitellä niihin ratkaisuja. Jos olin skeptinen ensimmäisen osuuden suhteen, niin tässä osuudessa tuli jo esiin sitä konkretiaa, jota kaipasin. Ryhmät olivat melko yksimielisiä suurimmasta osasta kriittisten kipukohtien suhteen, ehkä kolme päällimmäistä olivat huoli työvoiman saatavuudesta, palvelujen tavoitettavuudesta ja rahoituksen riittävyydestä.

Koska meidän pöytämme arveli, että huolet olivat kaikilla pöydillä lähes samanlaisia, niin päätimme ottaa neljännen aiheen pelastustoimen puolelta. Valitsimme otsikoksi turvallisuuden ja varautumisen, koska turvallisuus on sellainen aihe, että se nousee lähes kaikissa asukastutkimuksissa ihmisten eniten arvostamaksi asiaksi. Lisäksi ajattelimme, että pelastustoimi jää usein hieman unohduksiin pääfokuksen keskittyessä terveys- ja sosiaalipalveluihin.

Meillä on hyvinvointialueella suuren riskin riskipaikkoja, kuten Kilpilahden öljysatama ja Loviisan ydinvoimala. Sen lisäksi meihin vaikuttavat kansainväliset kriisit, esimerkiksi edesmennyt koronakriisi ja juuri päällään oleva Ukrainan sota, joka vaikuttaa myös alueemme riskitasoihin. Esimerkiksi nyt, kun venäläinen raakaöljy on pannassa, on korkea riski siihen, että  öljyä aletaan siirtopumppaamaan merellä tankkerista toiseen. Sellainen aiheuttaa nykyistä korkeamman riskin öljyvahingolle.

Odotukseni tämänkään strategian suhteen eivät ole kovin korkealla, mutta toivottavasti saamme vallitseviin realiteetteihin sopeutuvan strategian, jonka toteutumisen seurantaan meillä löytyisi myös toimivat mittarit.

Kevin Servin, aluevaltuutettu, aluehallituksen jäsen, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue