Ajatuksia hyvinvointistrategiasta
Tänään 23. toukokuuta kokoonnuimme Haikon kartanoon järjestyksessään toiseen aluevaltuuston strategiatyöpajaan. Ensimmäisestä oli koottu viisi kärkiteemaa, joiden sisältöä nyt hieman tarkennettiin. Mielestäni viisi kärkiteemaa on himppasen liikaa, että strategialla olisi selkeä suunta. Kaksi tai kolme voisi olla toteutumisen kannalta realistisempaa.
Ryhmätyötä tehtiin pöydittäin. Meidän pöydässämme istui meidän lisäksemme vasemmisto. Kun ryhmien yhteenvetojen aika tuli, niin kuuntelin hieman kummissani sitä, että lähes jokainen pöytä lupasi kaikkea hyvää, mutta taloudellisia realiteetteja huomioitiin oikeastaan vain yhdessä tai ehkä kahdessa pöydässä. Joidenkin mielestä sellaisia ei pitäisi strategiassa edes huomioida, mutta mielestäni ne ovat tärkeitä asioita, koska strategiassahan on kyse käytännössä eräänlaisesta toimintasuunnitelmasta.
Mielelläni lukisin strategiasta, että joitain vähemmän tärkeitä asioita toteutettaisiin talouden mahdollistamissa raameissa. Tämä ei kuitenkaan kaikille sovi, koska heidän mielestään ne on silloin liian helppo jättää toteuttamatta, koska taloushan on aina tiukka. Mielestäni priosisointia pitäisi silti tehdä, koska kaikkea ei yksinkertaisesti voi toteuttaa. Työpajan ensimmäisen osan voisin tiivistää kolmeen sanaan: Kaikille kaikkea hyvää. Kuudella sanalla kuvattuna se voisi kuulostaa seuraavalta: Kaikille kaikkea hyvää, maksoi mitä maksoi.
Toisessa osuudessa ryhmät muodostettiin satunnaisesti, jolloin puolueet ja paikkakunnat sekoittuivat. Tässä osuudessa piti löytää neljä kriittistä kohtaa, joihin pitäisi eniten panostaa. Näihin liittyvät ongelmat piti tunnistaa ja kehitellä niihin ratkaisuja. Jos olin skeptinen ensimmäisen osuuden suhteen, niin tässä osuudessa tuli jo esiin sitä konkretiaa, jota kaipasin. Ryhmät olivat melko yksimielisiä suurimmasta osasta kriittisten kipukohtien suhteen, ehkä kolme päällimmäistä olivat huoli työvoiman saatavuudesta, palvelujen tavoitettavuudesta ja rahoituksen riittävyydestä.
Koska meidän pöytämme arveli, että huolet olivat kaikilla pöydillä lähes samanlaisia, niin päätimme ottaa neljännen aiheen pelastustoimen puolelta. Valitsimme otsikoksi turvallisuuden ja varautumisen, koska turvallisuus on sellainen aihe, että se nousee lähes kaikissa asukastutkimuksissa ihmisten eniten arvostamaksi asiaksi. Lisäksi ajattelimme, että pelastustoimi jää usein hieman unohduksiin pääfokuksen keskittyessä terveys- ja sosiaalipalveluihin.
Meillä on hyvinvointialueella suuren riskin riskipaikkoja, kuten Kilpilahden öljysatama ja Loviisan ydinvoimala. Sen lisäksi meihin vaikuttavat kansainväliset kriisit, esimerkiksi edesmennyt koronakriisi ja juuri päällään oleva Ukrainan sota, joka vaikuttaa myös alueemme riskitasoihin. Esimerkiksi nyt, kun venäläinen raakaöljy on pannassa, on korkea riski siihen, että öljyä aletaan siirtopumppaamaan merellä tankkerista toiseen. Sellainen aiheuttaa nykyistä korkeamman riskin öljyvahingolle.
Odotukseni tämänkään strategian suhteen eivät ole kovin korkealla, mutta toivottavasti saamme vallitseviin realiteetteihin sopeutuvan strategian, jonka toteutumisen seurantaan meillä löytyisi myös toimivat mittarit.
Kevin Servin, aluevaltuutettu, aluehallituksen jäsen, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
Vastaa