Kategoria Koulutus

PISA-tulokset Suomessa (2025) eivät ole tämän hallituksen romahdus. Ne ovat jatkumoa yli 20 vuotta jatkuneelle oppimistulosten laskulle.

Punavihreä ratkaisu (tähänkin) ongelmaan on lisätä rahaa. Rahaa koulutukseen on lisätty ennenkin. Se ei kuitenkaan ole kääntänyt suuntaa. Ongelma ei ole ensisijaisesti momentin koko, vaan se, miten koulu toimii.

Ensimmäinen rehellinen huomioni on se, että maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön osaamisero on Suomessa valtava. Luonnontieteissä kantaväestön tulos oli 517 pistettä, toisen sukupolven maahanmuuttajataustaisten 444 ja ensimmäisen sukupolven 417. Tämä ei ole vihapuhetta, vaan PISA-dataa.

Maahanmuuttajataustaisten osuus ei kuitenkaan selitä koko laskua. Myös kantaväestön oppimistulokset ovat heikentyneet jo pitkään oppimisympäristöjen muututtua levottomiksi. Siksi tarvitaan rakenteellisia muutoksia.

Näihin asioihin tulisi kiinnittää huomiota:

– Liian pitkälle vietyä inkluusiota pitää purkaa. Ajatus siitä, että lähes kaikki oppilaat pitäisi tuen tarpeesta riippumatta saada opiskelemaan samassa luokassa, ei toimi kaikissa tilanteissa. Erityisluokkia ja pienryhmiä pitää käyttää nykyistä rohkeammin. Tukea tarvitseva lapsi ansaitsee ympäristön, jossa hän todella saa tarvitsemansa tuen ja muilla oppilailla pitää olla oikeus työrauhaan.

– Tasoryhmät takaisin. Kaikkien ei tarvitse edetä matematiikassa, kielissä ja muissa soveltuvissa aineissa samaa tahtia. Heikommat tarvitsevat enemmän tukea ja lahjakkaiden pitää saada edetä kykyjensä mukaan.

– Kansallinen tasokoe käyttöön. Meidän pitää tietää nykyistä nopeammin, missä kouluissa, kunnissa ja alueilla perustaidot alkavat pettää. Kansainvälinen PISA-tutkimus kolmen vuoden välein on liian harva väline oman koulujärjestelmämme jatkuvaan seurantaan.

– Opettajille takaisin selkeä kurinpitovalta. Opettajan tehtävä on opettaa. Jos suuri osa ajasta menee häiriökäyttäytymisen selvittämiseen, siinä kärsii koko luokka. Ilman työrauhaa ei opita.

– Vanhemmille nykyistä selkeämpi vastuu. Koulu ei korvaa kotia. Koulun tehtävä ei myöskään voi olla yksin korjata sitä, jos lapsi ei nuku riittävästi, ei lue eikä pysty keskittymään ilman puhelinta. Kännykkä ei korvaa kirjaa eikä koulu vanhempia.

Takaisin peruskoulun perustehtävään

Peruskoulun tärkein tehtävä ei lopulta ole kovinkaan monimutkainen. Lapsen pitää oppia lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan sekä saada sellaiset perustiedot ja -taidot, joilla elämässä pärjää.

Seuraavan hallituksen pitäisi vihdoin tarttua näihin ongelmiin eikä vain julistaa koulutusta erityissuojeluun. PISA-tulokset Suomessa eivät käänny nousuun pelkästään lisäämällä koulutukseen rahaa.

Suunta ei käänny, jos ongelmia ei uskalleta sanoa ääneen.


PISA-testin tulokset ja taulukot löydät täältä:

https://www.oecd.org/en/publications/pisa-2025-results-volume-i-country-notes_2d4ff9ea-en/finland_d436670f-en.html