Avainsana kaivoslaki

Kaivoslaki kaipaisi muutosta

Kaivostoimintaa.
Kaivostoimintaa.

Tapaninpäivänä silmiini osui lehtijuttu, jossa Australialainen Dragon Mining Oy uhkasi Hong Kongin pörssiin jättämässään tiedotteessa tyhjentävänsä Valkeakosken kultakaivoksen, ennen kuin Suomen viranomaiset ehtivät käsitellä kaivostoimintaa koskevat ympäristövalitukset. Dragon Mining kertoi listalleottoesitteessään myös sen, että se oli hakannut Kaapelinkulmalla ympäristöluvan vastaisesti kirjopapurikkoperhosen suojametsää. Yhtiöllä on myös luvaton kaatopaikka Orivedellä.

Yllä oleva teksti on hyvä esimerkki siitä, millainen on ulkomaisten kaivosyhtiöiden moraalinen vastuu Suomen luonnosta ja sen suojelusta. Asia ei heitä tunnu kiinnostavan pätkääkään. Kun liiketoiminnasta Suomeen maksettavat verot jäävät verosuunnittelun takia lähes olemattomiksi ja malmilähteiden ehdyttyä yritystoiminta joko ajautuu tai ajetaan konkurssiin, niin hommassahan ei nykyisellään ole meidän kannaltamme juurikaan järkeä. Konkurssiin ajautuneiden kaivosyritysten ympäristösotkujen korjaaminen saattaa jäädä veronmaksajien harteille.

Kyseinen esimerkkitapaus osoittaa, että olisi erittäin tärkeää, että laki mahdollistaisi viranomaisille kaivostoiminnan pysäyttämisen valitusprosessin ajaksi silloin, kun ympäristövaikutusten voidaan katsoa olevan merkittävän negatiivisia. Ei voi olla oikein, että ulkomaiset yritykset voivat tyhjentää kaivoksia ympäristöstä välittämättä hit&run-taktiikalla. Samassa yhteydessä pitäisi miettiä myös sitä, että miten yritykset saataisiin entistä tehokkaammin vastuuseen maisemoinnista ja kaivosalueen luonnon palauttamisesta normaalitilaan kaivostoiminnan loppuessa.

Suomessa on puhuttu paljon kaivosveron tarpeellisuudesta. Kaivosveron vastustajat vetoavat siihen, että kaivosalan kannattavuuden väitetään verokikkailuista huolimatta olevan heikkoa. Heidän mielestään välilliset vaikutukset ovat riittäviä, tuovathan kaivokset työpaikkoja, lisäävät uusien palveluiden tarvetta ja piristävät elinkeinotoimintaa alueellisesti.

Minä kuulun kaivosveron kannattajiin. Minusta on väärin, että ulkomaalaiset yhtiöt voivat tehdä maavarauksia ja louhia arvometalleja lähes täysin korvauksetta. Kyse on satojen miljoonien arvoisista uusiutumattomista esiintymistä, joiden arvo vain nousee nousemistaan maailmanlaajuisen kysynnän kasvaessa. Erityisesti ns. hi-tech-metallien arvo tulee nousemaan merkittävästi niiden kysynnän kasvaessa tulevaisuudessa. Esimerkiksi sähköautojen ja kännyköiden akuissa käytettävän litiumin kysyntä tulee kasvamaan huomattavasti sähköautojen yleistyessä.

Kaivosvero tai erillinen louhittavista malmeista maksettava rojalti joko yhdessä tai erikseen toisi meille vaurautta ja mahdollistaisi myös sen, että kaivostoiminnasta syntyvät alueelliset kulut voitaisiin kustantaa siten, etteivät ne jäisi yksinomaan paikallisten kontolle. Kaivostoiminta vaatii kuitenkin ympärilleen merkittäviä sijoituksia tieinfraan ja alueen asunto- ja palveluntuotantoon. Kaivosverojen ja rojalttien avulla olisi myös mahdollista tukea ensisijaisesti kotimaisia kaivostoimijoita ulkomaisten sijaan.