Oy Rata Ab

Oy Rata Ab

Raiteet.
Kuvituskuva.

Yksi tällä hetkellä mieltäni askarruttava hanke on uuden ratayhtiön perustaminen. Asia arveluttaa minua monestakin syystä, eikä vähiten siksi, että tahtipuikoissa heiluu liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner pääministeri Juha Sipilän tukemana. Hanketta perustellaan sillä, että kestävän kehityksen vaatimukset sekä ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttävät liikkumisen ja logistiikan kokonaisvaltaista muutosta. Tarkoituksena on avata junaliikenne kilpailulle.

Perustettava osakeyhtiö muodostaa konsernin perustamalla seuraavat tytäryhtiöt:

  • Hankeyhtiö Suomi-rata
  • Hankeyhtiö Turun tunnin juna
  • Kalustoyhtiö
  • Kiinteistöyhtiö
  • Rail Baltica -yhtiö

Hankeyhtiöt Suomi-rata ja Turun tunnin juna ovat ratahankkeita edistäviä yhtiöitä, joihin on tarkoitus saada mukaan ratahankkeista hyötyviä kuntia ja yrityksiä. Kuntien osalta hieman ihmettelen, että mistä ne meinaavat leikata varat ratayhtiösijoituksiin, kun yhä useampi kunta taistelee velkaantumista vastaan, eikä budjettimäärärahoilla meinata saada edes peruspalveluita pyörimään, kuten nyt viimeaikoina olemme saaneet huomata vanhustenhoidon osalta.

Kalustoyhtiöön siirretään kaikki VR-yhtymän taajamaliikenteessä käytettävät sm2– ja Sm4-junat. Kalustoyhtiö hankkii kilpailutettavaa junaliikennettä varten uutta henkilöliikennekalustoa, sillä junaliikenteessä kilpailevien yksityisten yritysten on ilmeisesti tarkoitus käyttää sekä valtion nykyisin omistamaa junakalustoa, että valtion varoilla hankittavaa uutta kalustoa.

Kiinteistöyhtiön tarkoitus on varmistaa kilpailuneutraali ja tasapuolinen pääsy asemille, terminaaleihin, varikko- ja huoltotiloihin, sekä muihin palveluihin. Käytännössä siis nykyinen rakennuskanta siirrettäisiin yksityisten yritysten käytettäväksi.

Rail Baltica taas on Baltian maiden, Puolan ja Suomen yhteinen liikennehanke, jossa rakennetaan Euroopan unionin tuella uusi noin 1 000 kilometrin pituinen ratayhteys Tallinnasta Baltian maiden läpi Puolan Varsovaan. Yhteisyrityksen osakkuudelle asetetaan ehdoksi, että RB Rail AS -yhteisyritys vastaa kaikista koko hanketta koskevista asioista ja mm. EU-rahoitus kulkee sen kautta.

Yrityksenä tämä työnimellä Oy Rata Ab tunnettu hanke on mielestäni hieman kummallinen. Jos yritys käytännössä tarjoaa junaliikennettä pyörittäville yksityisille yrityksille rataverkoston, junakaluston, huoltorakennukset ja huoltoinfran, eli lähinnä kaiken yritysriskin sisältävän osuuden, niin mikä jää sitten näiden junaliikennettä hoitavien yritysten tehtäväksi..? Tehdä bisnestä veronmaksajien kustantamilla välineillä..? Saadaanko näistä käypä vuokra..?

Huomionarvoista on sekin, miten paljon tähän yritykseen siirretään veronmaksajien omaisuutta. Mitä tapahtuu sitten, jos yritys päätetään siirtää Vake Oy:n alaisuuteen ja pääministerin sanoin taseet laitetaan töihin, eli yritys myydään..? Voiko käydä niin, että yhtäkkiä meidän veronmaksajien rataomaisuus myydäänkin ulkomaalaiselle veroparatiisiyhtiölle, joka alkaa Carunan tapaan rahastamaan  meitä ratojen ja kaluston käytöstä..? Mielestäni tässä on selkeä riski. Kun kansallisomaisuuttamme myydään, on sijoittajien fokus nimenomaisesti tämänkaltaisissa yhtiöissä, joilla on jonkinlainen monopoliasema, joka suojaa niitä kilpailulta.

Ratahankkeiden edistäminen on tärkeää, mutta edistääkö tämä hanke niitä? Uskon, ettei kuntien ja yksityisten yritysten hankkeeseen sijoitettavat summat ole niin merkittäviä, että ne tosiasiassa edistäisivät juurikaan hankkeiden etenemistä. Päävastuu ratahankkeiden rahoittamisesta säilyisi todennäköisesti edelleen valtiolla.

Vielä lopuksi totean ikävänä faktana, että hallitus siirsi tälle yhtiölle 37 miljoonaa euroa huoltovarmuusrahastosta ja 73 miljoonaa euroa valtion asuntorahastosta. Jälkimmäisellä summalla olisi voitu edistää tuhansien kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamista. Siirrot naamioitiin ylimääräisiksi tuloutuksiksi.

Kansanedustajaehdokas Kevin Servin, Uudenmaan vaalipiiri

kevinservin.fi

3 kommenttia

Markku Henkola Posted on 2:15 pm - huhti 6, 2019

Mikä mielipide sinulla on ns. Rantarata hankkeelle hki, Porvoo, Loviisa, Kotka?

    kevinservin.fi Posted on 3:32 pm - huhti 6, 2019

    Hei! Ensisijaisesti toivoisin, että pysyisimme alkuperäisen ratahankkeen takana, joka kulkisi Loviisan kautta. Mielestäni se hyödyttäisi kaikkein eniten Itä-Uudenmaan asukkaita. sille on kaavat ja muut jo olemassa.

    Ymmärrän toisaalta jossain määrin, että Kouvolaan suuntautuva ratahanke on noussut esiin laajemman väestöpohjan johdosta. Toteutuminen olisi siitä syystä todennäköisempää. Poikkoilu eri vaihtoehtojen välillä tulisi kuitenkin lopettaa ja alkaa ajamaan vain yhtä hanketta.

    Porvoon osalta pidän merkityksellisenä, että ratahanke on matka-ajan osalta kilpailukykyinen bussiliikenteelle. Radan kiertäminen lentokentän kautta lisäisi matka-aikaa oman arvioni mukaan noin puolella tunnilla. Mikäli junamatka kestää merkittävästi kauemmin kuin bussimatka, istuvat ihmiset jatkossakin junan sijaan bussissa. Toki Porvoosta kuljetaan myös lentokentälle, mutta vain hyvin pieni ryhmä liikkuu sinne säännöllisen usein, kerran vuodessa tapahtuvien lomamatkojen osalta on lähestulkoon samantekevää, että miten sinne lentokentälle pääsee.

kevinservin.fi Posted on 4:22 pm - huhti 9, 2019

Ratayhteyden saamiseksi paikalliset edustajat tekevät varmasti jatkossakin kovasti työtä siitäkin huolimatta, että toteutumismahdollisuudet lähitulevaisuudessa eivät ole kovinkaan realistiset. Tahtotila paikallisten päättäjien keskuudessa on kuitenkin yhteneväinen.

Toit hyvin esiin hoitoalan perusongelmia. Hoitajamitoitus tulee toki kirjata lakiin, mutta yksinään se ei riitä. Tällä hetkellä meillä on valtakunnallinen rekrytointiongelma niin kunnallisella kuin yksityisellä puolellakin. Osaavaa työvoimaa meiltä ei puutu, vaan ongelma on siinä, että osaava työvoima työskentelee mieluummin muilla aloilla. Palkkataso alalla on heikohko, mutta se ei ole ainoa syy. Myös työoloissa on petraamista. Kuten kirjoitit, siellä tehdään oman alan työtehtävien lomassa paljon muita hommia ihan siivouksesta lähtien. Asiaa ei helpota sekään, että työmäärät kasvavat usein kohtuuttomiksi sairauspoissaolojen johdosta, sillä sijaisia on vaikea saada.

Hoitoalan ongelmien ratkaisun kannalta pitäisi kiinnittää huomio palkkaukseen ja työoloihin. Halpatyövoiman tuominen ulkomailta paikkaamaan työvoimapulaa ei ole yhteiskunnallisesti kestävä ratkaisu, joten sille tielle ei pidä lähteä.

Vastaa