fbpx

Pelasta pörriäinen – tuhoa puisto..?

Mehiläinen.

Tässä taannoin Yle käynnisti kampanjan nimeltään pelasta pörriäinen. En ole asiaan liiemmälti huomiota kiinnittänyt, mutta asia alkoi kiinnostamaan nyt, kun kampanjan verukkeella pyritään tuhoamaan kaupunkikuvallisesti arvokkaita puistoalueita muuttamalla ne hoitamattomiksi niityiksi ja kukkakedoiksi ja jättämällä niihin puita lahoamaan. Esimerkiksi meillä Porvoossa kuudessa puistossa suoritetaan ”valikoivaa nurmenniittoa” ja nurmen niittäminen näyttäisi unohtuneen monessa muussakin paikassa. Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että samaan aikaan kuitenkin suunnitellaan uusia puistoja.

Kävin tiedepuolen keskusteluista hakemassa vähän tietoa asiasta. Siellä tunnistettiin ongelma, pörriäiset ovat todellakin vähentyneet. Sen lisäksi siellä tunnistettiin myös ongelman todelliset syyt, jotka ovat sangen muita kuin puistoalueiden hoito kaupunkiympäristöissä.

Globaalilla tasolla pörriäisten osalta ongelmaksi mainittiin torjunta-aineet, kuten glyfosaatti. Pölyyntymisen osalta taas esiin nousi GMO, eli geenimanipuloitu ruuan tuotanto. GMO-lajikkeet eivät tuuleennu tai pölytä, eikä siitepölyä välttämättä edes synny. Mehiläisten osalta mainittiin esikotelomätä ja varriopunkki, mutta myös todettiin, että mehiläiset ovat sangen huonoja pölyttäjiä.

Kotimaan osalta keskusteluissa nousi pintaan neonikotinoidimyrkyt, joita yleisesti käytetään sekä maataloudessa, että metsänhoidossa tuholaisten ja tuhohyönteisten torjuntaan.  Ainetta verrattiin haitallisuudeltaan jopa meillä nykyisin kiellettyyn DDT:hen. Neonikotinoidimyrkkyjen vaikutus pölyttäjiin on huomattavan suuri.

Osaltaan pölyttäjäkannan romahtamiseen pidettiin syynä maatalouden alasajoa ja pienviljelyn lopettamista. Tästä eivät ole kärsineet pelkästään hyönteiset, vaan myös linnut, esimerkiksi pääskyskanta on puoliintunut pienviljelyn vähentämisen seurauksena.

Pölyttäjäongelman todellinen syy näyttäisi siis olevan torjunta-aineiden käyttö ja maatalouden alas-ajo erityisesti pienviljelyn osalta. Pölyttäjien luonnolliset elinympäristöt ovat siis vähentyneet ja nyt joku on saanut päähänsä, että ne voitaisiin korvata tekemällä kaupunkiympäristössä sijaitsevista puistoista niille elinympäristöjä. Veikkaan, että idea on syntynyt vihreiden keskuudessa, sillä puoluetta äänestävät pääasiassa nuoret kaupunkilaistytöt, jotka eivät käytännössä tiedä mitään luonnosta. Kampanja onkin erityisessä suosiossa nimenomaan vihervasemmistolaisten keskuudessa.

On hyvä muistaa, että luonto toimii siten, että kun toivotuille lajikkeille tehdään mieluisia elinympäristöjä, niin niissä lisääntyvät myös epätoivotut lajit. Kun puistoalue päästetään niityksi, on se oivallinen alusta myös punkkien lisääntymiselle. Punkkien lisääntyminen ihmisen elinympäristössä ei ole hyvä asia. Tai sitten hyttyset. Hyttysten kanssa pärjää aina jotenkin tuolla luonnossa, mutta harvempi niitäkään omalle takapihalleen haluaa.